Terveys

Teksti: Nina Riihimaa
Kuva: Getty Images

Vatsakipu – aihetta huoleen?

Vatsakivuista suuri osa on vaarattomia toiminnallisia vatsavaivoja. Niitä voi hoitaa ruokavalinnoilla, liikunnalla ja itsehoitolääkkeillä. Jos vaivat jatkuvat pitkään tai muuttuvat, kannattaa käydä lääkärillä.

Vatsa on kipeä, turvottaa, ja vessassa on juostava milloin ripulin ja milloin ummetuksen takia. Ilmavaivojakin on. Olo pahenee ruokailujen jälkeen ja on usein hankalin iltaisin.

Tuttu tilanne erikoislääkäri Markku Hillilälle. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii ajoittain jopa puolet aikuisista. Moni huolestuu ja tulee kysymään, onko tämä jotain vakavaa.

– Oireita on voitu katsella jo vuosia. Välillä olo on parempi, tauon jälkeen alkaa taas huonompi kausi. Esimerkiksi loman aikana vatsa on rauhallinen, mutta kun stressi palaa, palaavat vatsakivutkin, Hillilä kertoo.

Tutkimuksista varmuus

Ärtyvän suolen oireyhtymä on vaaraton, mutta tuo hankaluuksia elämään. Syömisiä joutuu miettimään ja vessassa ramppaaminen vaikeuttaa arkisia toimia.

Kun vatsa huolettaa, se kannattaa tutkia kertaalleen. Yleensä vatsa tähystetään ja kaikilta otetaan lisäksi verikokeet, joiden avulla selvitetään, ettei oireiden syynä ole esimerkiksi keliakiaa, laktoosi-intoleranssia, tulehduksellista suolistosairautta tai syöpää.

Useimmiten tutkimusten jälkeen jäljelle jää toiminnallinen vatsavaiva.

– Oikeastaan kyse on ominaisuudesta, herkkävatsaisuudesta. Jo sen kertominen vähentää huolta, Hillilä sanoo.

Ruokavaliosta apu

Ärtyvän suolen oireyhtymään kokeillaan FODMAP-ruokavaliota, jossa vältetään runsaasti kaasua aiheuttavia hiilihydraatteja. Ne pyritään korvaamaan toisilla, yhtä terveellisillä ruoka-aineilla. Esimerkiksi omena vaihdetaan sitrushedelmiin, ruisleipä kauraleipään ja kaalisalaatti vihersalaattiin.

        75 % saa apua FODMAP-ruokavaliosta vatsavaivoihinsa.

– Jos rajoitukset auttavat, niitä voidaan vähitellen höllentää. Jokaisen kohdalla etsitään paras mahdollinen, mutta mahdollisimman vähän rajoittava ruokavalio, Hillilä kertoo.

Liikuntaa ja rentoutta

Myös toiminnallinen dyspepsia on yleinen. Siinä kivut tuntuvat ylävatsalla, usein ruokailun jälkeen. Olo on turvonnut ja paineinen, joskus jopa kuvottava.

Ylävatsakipuisen kannattaa välttää kahvia, suklaata ja rasvaisia ruokia ja syödä useita pieniä aterioita päivässä.

Jos ongelmana on närästys eli mahahapon nousu ylös ruokatorveen, vältettävien ruoka-aineiden listalla on kahvin, suklaan ja rasvaisten ruokien lisäksi piparminttu. Alkoholi pahentaa useimpia vatsaongelmia.

Öisin pahenevaan närästykseen kannattaa kokeilla nostaa sängyn päätyä ylemmäksi.

Liikunta ja stressin välttely auttavat useimpia vatsavaivaisia. Jos muista keinoista ei ole riittävästi apua, Hillilä saattaa suositella hypnoterapiaa tai mindfullness-tyyppisiä rentoutusmenetelmiä.

– Joillekin juoksulenkki ja sauna sen jälkeen rentouttavat mielen lisäksi vatsan, Hillilä vinkkaa.

Apteekista helpotusta

Vatsavaivoista kärsivät ovat tuttuja apteekissa. Ennen itsehoitolääkkeiden suosittelua apteekkari Anu Rasi-Leskinen kertoo aina kysyvänsä tarkasti, minkälaisia vaivat ovat ja kuinka pitkään ne ovat jatkuneet. Myös ruokailutottumukset käydään läpi.

– Kysyn myös tulehduskipulääkkeiden käytöstä, sillä monella ne ärsyttävät mahaa, erityisesti jos käytössä on muita lääkkeitä. Kaikilla ei ole rautavatsaa, vaikka he niin uskovatkin.

Kipulääkkeistä mahalle turvallisin on parasetamolia sisältävä valmiste.

Jos ongelmana on ärtyvä suoli tai vain ummetus, apua tarjoavat liukoiset kuidut, kuten psyllium. Vatsa tottuu siihen parhaiten, kun sen käyttöä lisätään vähitellen. Lisäksi sen kanssa on tärkeää juoda paljon vettä.

       Kokeile piparminttuöljykapseleita vatsakramppeihin. Ei närästykseen.

Närästykseen tuovat helpotusta happoa neutralisoivat valmisteet sekä happosalpaajat.

– Näitä ei tulisi käyttää yhtä aikaa, sillä niillä on hoitoon hieman päinvastaiset keinot, Rasi-Leskinen muistuttaa. Happosalpaaja estää mahahapon erityksen, kun taas neutraloiva valmiste neutraloi sen tuotantoa.

Ilmavaivoihin auttavat kaasunmuodostusta vähentävät tai ilmakuplia pienentävät tuotteet. Probioottien on osoitettu tutkimuksissa parantavan suoliston omaa bakteerikantaa.

Jos itsehoitovalmisteista ei ole apua tai vatsavaivat jatkuvat pitkään, varminta on käydä lääkärissä. 

Hälytysmerkeistä lääkäriin

VERTA ulosteessa tai tervamainen musta uloste useita päiviä.

RIPULI jatkuu useita viikkoja tai pidempäänkin.

KUUMEILU vatsaoireiden lisäksi.

45-VUOTIAAN tai sitä vanhemman suolen toiminta muuttuu.

NIELEMINEN muuttuu vaikeaksi.

PAINONLASKU ilman laihduttamista.

Pieni vatsasanasto

FODMAP
Ruokavalio rauhoittaa ärtyneen suolen oireyhtymää. Vältetään mm. osaa viljoista, kaalia, sipulia, ksylitolia ja laktoosia.

KELIAKIA
Sairaus, jossa viljan sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Vatsa- tai iho-oireita.

LAKTOOSI-INTOLERANSSI
Kyky hajottaa maitosokeria eli laktoosia heikentynyt. Oireina ilmavaivoja, ripulia ja vatsakipuja.

TULEHDUKSELLISET SAIRAUDET
Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Oireina ripulia, verta ulosteessa ja vatsakipua.

ÄRTYNYT SUOLI
Toiminnallinen vatsavaiva. Oireina vaihtelevasti turvotusta, vatsakipua, ripulia tai ummetusta.

Asiantuntijat:
Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä, Hus Vatsakeskus, Terveystalo ja Lääkärikeskus Aava sekä apteekkari Anu Rasi-Leskinen, Sulkavan apteekki

– – – – 75 % saa apua FODMAP-ruokavaliosta vatsavaivoihinsa.