Paastoamisen monet tavat

Paastolla pyritään saamaan aineenvaihdunnallista hyötyä kalorivajeesta. Paaston alussa kehosta poistuu etenkin nestettä. Paaston myötä elimistö alkaa käyttää energianlähteenä rasvaa. Lisäksi elimistö turvaa aivoille ja punasoluille sokeria energiaksi. Rasvan määrä kehossa pienenee, mutta samalla vähenee myös lihaskudos.

Paastota voi monella tavalla, täyspaastosta pätkä- tai vuoropäiväpaastoihin. Pätkäpaastossa syömistä rajoitetaan joko siten, että viikossa syödään 1–3 päivänä niukasti tai siten, että yhden päivän aikana syömisen aikaa rajoitetaan esimerkiksi kahdeksaan tuntiin. Monille pätkäpaasto sopii täyspaastoa paremmin. Näläntunne ei ylly liian voimakkaaksi ja halutut vaikutukset ovat todennäköisemmin pysyviä kuin täyspaastossa.

Paasto ei sovi, jos paastoajalla on syömishäiriö tai ylipäätään ongelmia syömisen hallinnassa. Myöskään raskaana ollessa ei saa paastota eikä silloin, jos sairastaa ja paasto saattaa heikentää oloa entisestään.

Lyhyitä paastoja tutkittaessa paaston on huomattu vaikuttavan myönteisesti esimerkiksi veren sokeriin, rasvoihin ja painoon. Paasto voi opettaa tunnistamaan oikeaa nälkää ja lisätä siten itsehallinnan tunnetta. Paaston puhdistava vaikutus vaikkapa sitruunan avulla on myytti, sillä asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Myöskään suolen keinotekoisesta tyhjentämisestä esimerkiksi glaubersuolalla ei tutkimusten mukaan ole terveyshyötyä. Terve suoli tyhjenee automaattisesti, kun maha toimii säännöllisesti.

Lue lisää:

Paaston vaikutukset