Apua uupumukseen

  • Apua uupumukseen

Kun hyvät unetkaan eivät palauta voimia, on aika pysähtyä. Vasta mielen ja kehon levättyä on aika miettiä, mikä itsellesi on tärkeää ja miten elämästä voisi saada enemmän omien arvojen kaltaista.

Uupumus vie voimat niin, etteivät edes hyvät yöunet tai vapaapäivä virkistä. Usein taustalta löytyy liian kuormittava työ, mutta myös opiskelu tai muu pitkään henkistä tai fyysistä stressiä aiheuttava asia elämässä voi uuvuttaa.

Tavallisin syy on liiallinen työmäärä. ”Työtä on jo pitkään ollut enemmän kuin työntekijä kestää, eikä hän pysty itse vaikuttamaan työmääräänsä”, työterveyspsykologi Ritva Lindén kertoo.

Jaksamista syövät myös se, jos esimieheltä ei saa tukea ja arvostusta tai yhteistyö työkavereiden välillä ei suju. ”Joskus syynä voi olla työpaikalla kehittynyt huono työkulttuuri: tauko ja jätetään pitämättä ja työpäiviä venytetään. Käytäntöjä saatetaan jopa ihannoida.”

Muisti ja uni pätkivät

Jatkuva kuormitus aiheuttaa päällekäyvän väsymyksen lisäksi kyynisyyttä. Kaikki tuntuu merkityksettömältä. Omasta työstä ei jaksa innostua entiseen tapaan. Ammatillinen itse tunto laskee. Itseään alkaa pitää huonona, vaikka olisi pitänyt itseään pätevänä työhönsä.

Pitkittyneen stressin vaikutuksena tunteidenhallinta heikkenee. Tulee suutahteluja ja ärtymistä pienissä asioissa ja itku on herkässä Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky heikkenevät ja tulee unohduksia. Nukahtaminen vaikeutuu tai unet ovat katkonaisia.

Uupumusta ei lasketa sairaudeksi vaan oireyhtymäksi. Uupumuksen pitkittyminen voi kuitenkin johtaa sairastumiseen, kuten unettomuuteen, masennukseen tai päihteiden ongelmakäyttöön. Vuosia jatkunut uupumus voi olla yhtenä tekijänä sydän- ja verisuonisairauksissakin.

Hae apua

Apua kannattaa hakea heti, kun huomaa uupuvansa. Aina merkkejä ei itse tunnista, silloin työtoverit, esimies ja läheiset voivat auttaa.

”Peräänkuulutan etenkin läheisten työkavereiden vastuuta. He yleensä huomaavat muutokset työtoverin jaksamisessa ja käytöksessä. Ne kannattaa ottaa ystävällisesti puheeksi”, Ritva Lindén sanoo.

Uupumuksen selvittely aloitetaan yleensä työterveyslääkärin vastaanotolla. Hän kartoittaa oireet ja uupumukseen johtaneita syitä. Myös se tutkitaan, onko väsymyksen taustalla hoidettavissa oleva sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea tai masennus. Ulkopuolinen keskusteluapu auttaa jäsentelemään omaa tilannetta. Lääkäri voi ohjata esimerkiksi työterveyspsykologille tai -hoitajalle.

Paljon lepoa

”Tärkein viesti työuupuneelle on, ettei se ole hänen syynsä. Aina tarvitaan jokin liiallinen kuormitustekijä työoloissa”, Lindén korostaa.

Toki työntekijän persoonakin voi vaikuttaa. Alttiita ovat tunnolliset, hyvät työntekijät. Siis juuri ne, jotka sitoutuvat työhön ja yrittävät viimeiseen asti.

Alkuun uupunut tarvitsee aina lepoa. Vasta levänneenä hänellä on voimavaroja alkaa selvittää, mikä johti uupumukseen ja etsiä ratkaisuja. Joskus voimien keräämiseen tarvitaan sairauslomaa, toiselle riittää kevennetty työ hetkeksi.

Toipumiseen kuluvaa aikaa on mahdoton ennustaa. Palautuminen vie yleensä kauemmin kuin uupunut osaa arvata.

Muuta mietittävää

Työuupumuksesta ei voi toipua, jos työolot eivät muutu. Jos työntekijä palaa samaan rumbaan, hän uupuu uudelleen.

Tilannetta voi selvitellä kahdestaan esimiehen kanssa tai mukaan voidaan ottaa työterveyshuolto. Työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki.

Myös omaa työntekemisen tapaa voi pohtia. Pidänkö kiinni tauoista? Osaanko asettaa rajoja? Osaanko sanoa ei?

Vapaa-ajalla kannattaa tehdä asioita, jotka irrottavat työpäivästä. Tekemisensä voi valita omien mieltymystensä mukaan: yksi rentoutuu kutomalla, toinen lukemalla, kolmas lenkkeilemällä.

”Tärkeintä on, että uppoutuu tekemiseensä. Palautumista tapahtuu vasta, kun työasiat unohtuvat.”

Mikä on tärkeintä?

Työpsykologi ohjaa ihmisiä miettimään, mikä heille on elämässä tärkeää. Kenties opiskelu tai työ on haukannut päivistä valtaosan. Elämään tulisi aina mahtua muitakin asioita.

Lindén vakuuttaa, että uupumuksesta voi toipua. Omaa kehoaan ja mieltään kannattaa opetella kuuntelemaan herkällä korvalla, ettei väsymys palaa.

”Kannustan elämään omien arvojen mukaista elämää. Se antaa voimia.” Pohdittavaa ja harjoituksia uupumuksen omahoitoon: mielenterveys talo.fi.

Asiantuntija: Työ terveyspsykologi Ritva Lindén, Mehiläinen

 

Mari Lepola, 39, Oulu

Luonnosta mielenrauhaa

” Olin vuosia samalla työnantajalla ravintola-alalla. Työtä ja vastuuta oli paljon, mutta koin, ettei panostani arvostettu. Työasiat valvottivat: olin väsynyt ja kävin kierroksilla.

Jouduin 2017 leikkaukseen endometrioosin takia. Kun palasin töihin, mikään ei ollut muuttunut. Kävin muutaman kerran työpsykologilla, mutta en nähnyt poispääsyä tilanteestani. Mielialani heittelivät ja ihmissuhteet kärsivät.

Uuvuin niin totaalisesti, että ymmärsin, että minun oli tehtävä jotain. Aloitin työn ohella hermoratahierojan koulutuksen. Lopulta ahdistus kävi niin suureksi, että irtisanouduin ja ryhdyin yrittäjäksi. Taakka putosi hartioiltani.

Selvittääkseni ajatuksiani minun on matkustettava muualle. Käyn luonnossa liikkumassa, rakastan pyöräilyä, vaeltamista ja hiihtämistä. Kun tutut uupumuksen oireet hiipivät, otan hieman vapaata.

Olen kuin toinen ihminen nyt, sen ovat läheisenikin todenneet. Elämä on lyhyt, joten pitää tehdä niitä asioita, joista nauttii.”

Uupumusta vai masennusta?

Uupumusta ja masennusta ei välttämättä erota itse toisistaan. Ne voivat esiintyä myös samanaikaisesti.

Uupumus

23–24 % suomalaisista on kärsinyt lievästä työuupumuksesta, vakavasta 2–3 %.

Oireet: poikkeuksellinen väsymys, josta ei palaudu levolla. Mielen voi vallata kyynisyys ja itsetunto alenee.

Hoito: Uupumusta hoidetaan levolla. Lisäksi on vaikutettava työn ja elämän olosuhteisiin niin, että kuormitus on jatkossa kohtuullista. Usein apua on ulkopuolisesta keskusteluavusta.

Masennus

10–15 % suomalaisista on kärsinyt lievästä masennuksesta, vakavasta noin 5 %.

Oireet: Masentunut mieliala, selvästi vähentynyt mielenkiinto, merkittävät painonvaihtelut, unihäiriöt, väsymys, keskittymisvaikeudet, ahdistus, alkoholin lisääntynyt käyttö ja itsemurha-ajatukset.

Hoito: Masennusta hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla.

Pieni uupumussanasto

Ammatillinen itsetunto heikkenee työuupumuksen seurauksena. Uupunut alkaa epäillä omia kykyjään, vaikka on ennen pitänyt itseäänpätevänä työhönsä.

Kyynisyys on tyypillinen uupumuksen oire. Kyynisyyden seurauksena menettää kyvyn innostua asioista, joista ennen koki mielihyvää. Mikään ei tunnu miltään.

Stressi on kehon luonnollinen reaktio vaativaan tilanteeseen. Stressi voi olla myönteistä ja siivittää hyviin suorituksiin. Usein se kuitenkin on epämukavaa ja ahdistavaa ja kuluttaa runsaasti energiaa. Pitkittyessään stressi voi johtaa muun muassa uupumukseen, masennukseen tai ahdistukseen.

Työuupumus eli burn out on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, joka vie voimavarat. Alkuun uupunut tarvitsee lepoa. Voimavarojen palattua on puututtava rasitusta aiheuttaviin työoloihin.

Uusimmat


Hae uusin Avainapteekit-lehti
lähimmästä Avainapteekista
tai lue digiversio täältä.

 

 

38231_Perrigo_ACO_Sun_Avainapteekit_banner_215x500
banneri Nicotinel_215x550

Lue bloggaajamme Kaijan blogia.

Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje