Liikuntaa kaiken ikää

  • AA0419_teema_3

Kuinka paljon lasten tulisi liikkua? Miksi liikkumisen tärkeys korostuu, kun ikää tulee lisää? Myös aivot tarvitsevat jumppaa.

Kuinka paljon lasten tulisi liikkua?

Lasten kestävyyskunto on vuosi vuodelta heikentynyt. Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2018 teettämän LIITU-tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaislapsista viihtyy kännyköiden ja tietokoneiden ääressä yli kaksi tuntia päivässä. Tämä näkyy myös viides- ja kahdeksasluokkalaisilla teetetyissä Move!-mittauksissa, joilla seurataan lasten fyysistä toimintakykyä. Liikuntasuositusten mukaan 7–18-vuotiaiden kannattaa liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä, jotta he kasvavat ja kehittyvät normaalisti. Viikkoon olisi hyvä mahduttaa kevyttä liikuntaa, reipasta ulkoilua ja selvästi sykettä kohottavaa harjoittelua. Hyvä kestävyyskunto parantaa oppimistuloksia ja työkykyä sekä alentaa kroonisten sairauksien riskiä.

Lähde: LIITU, Valtion liikuntaneuvosto, Nuori Suomi ry, opetusministeriö

Vanhempi, näytä esimerkkiä

Vanhempien esimerkki on oleellisen tärkeää. Terveyttä edistävä, liikunnallinen elämäntapa saa alkunsa jo lapsuudessa. Paras tapa näyttää esimerkkiä on sulauttaa kuntoilu ja liikkuminen osaksi arkea: hoida pienet kauppareissut kävellen tai pyöräile lapsen kanssa harrastuspaikalle. Mieti omia pinttyneitä tapojasi: moni meistä hyppää vanhasta tottumuksesta autoon lyhyitäkin välimatkoja ajaakseen. Yhdessä tekemällä vahvistat myös lapsen sosiaalisia taitoja ja lisäät tärkeätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lähde: Helsingin liikkumisohjelma 2018

Pidä yllä toimintakykyäsi

Ikääntyminen kannattaa huomioida myös liikuntalajeja valittaessa. Jo nelikymppisenä paino alkaa nousta, luuston massa pienentyä ja lihakset heikentyä. Tasapainon heikkeneminen ja reaktionopeuden hidastuminen näkyvät usein tapaturmien lisääntymisenä. Kun harrastat liikuntaa mahdollisimman monipuolisesti, liikutat tasaisesti kaikkia lihasryhmiä. Sauvakävely, kuntosali ja jumpat vahvistavat lihaksia, ja tanssilajit parantavat tasapainoa. Joogalla ja venyttelyllä pidät yllä kehon liikkuvuutta ja nivelten kuntoa. Juoksu ja muut pomppuja sisältävät lajit vahvistavat puolestaan luustoa.

Lähde: UKK-instituutti

Jumppaa muistille

Muistikin kaipaa jumppaa, ja liikunta parantaa aivojen verenkiertoa, tehostaa aivosolujen välisiä yhteyksiä ja auttaa sitä kautta muistijälkiä säilymään. Kun lähdet rivakalle kävelylenkille, adrenaliinin, hapen ja energian määrä lisääntyy myös aivoissasi. Muistisairaudet johtuvat harvoin pelkästään perinnöllisistä tekijöistä. Enemmän vaikuttavat elämäntavat: runsaan alkoholinkäytön, korkean kolesterolin ja verenpaineen, ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen on todettu altistavan muistisairauksille. Liikunta on terveellisen ruokavalion ohella paras sairastumisen ennaltaehkäisijä.

Lähde: Muistiliitto

Lue lisää:

Koko perhe liikkuu

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje