”Meidän tulisi kehittää sietokykyämme”

Sietokyvyn_kehittaminen

Kädet kyynärpäitä myöten multaan, ja lapsilta kengät pois kesäkuussa. Tällaisen ohjeen antaa iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri allergioiden vaivaamille suomalaisille.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos käynnistivät vuonna 2008 kansallisen allergiaohjelman, joka viesti on selvä: meidän on ryhdyttävä kehittämään sietokykyämme.

Allergioita Suomessa nimittäin riittää. Itse asiassa jopa joka kolmas meistä on allergisoitunut. Hyvällä syyllä voidaan puhua jo kansantaudista.

Monista tutkimuksista tiedetään, että maatalousympäristössä vietetty lapsuus antaa voimakkaan suojan allergiaa vastaan. Nämä tutkimukset ovat antaneet pontta ajatukselle, jonka mukaan allergian hoitamisesta tulisi siirtyä sen ennaltaehkäisyyn, välttämisestä sietokyvyn parantamiseen.

”Väestötasolla valtaosa allergioista on lieviä, eikä allergiassa ole sisäänrakennettua pahenemisen lakia”, perustelee ohjetta iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri, professori Tari Haahtela.

”Lievät allergiset oireet pysyvät yleensä sellaisina. Tietenkin on ihmisiä, joiden allergia pahenee. Nämä tapaukset on otettava ajoissa kiinni ja hoidettava, sillä oireet aiheuttavat kustannuksia inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.”

Ei syytä huoleen

Tari Haahtelan viesti suurelle yleisölle on selkeä: älkää olko huolissanne.

”Me tiedämme, että liika välttäminen on pahasta. Esimerkiksi lasten ruokadieetit ovat saaneet joissakin tapauksissa loputkin sietokyvystä katoamaan”, Haahtela sanoo.

Kansallisella allergiaohjelmalla lasten allergiatapaukset pyritään vähentämään kymmenessä vuodessa puoleen nykyisestä.

Ohjelman avulla vahvistetaan myös ihmisten uskoa siihen, ettei pienistä oireista kannata säikähtää, sillä ne menevät useimmiten ohi itsestään.

Ohjelman puitteissa on myös otettu käyttöön allergiaterveyden käsite. Perusajatuksena on, että vaikka ihmisellä on allergia, se voidaan lievissä muodoissaan katsoa taipumukseksi, jota ei välttämättä tarvitse medikalisoida, diagnosoida ja lääkitä.

”On tuettava terveyttä, ei allergiaa”, Haahtela sanoo.

Kaiken välttäminen on väärä tie

Tari Haahtela painottaa, että allergian ehkäisyssä ja hoidossa kaiken välttäminen ei ole oikea tie.

”Välttäminen voi johtaa eristäytymiseen ja elämää hankalasti rajoittaviin toimiin. Pahimmassa tapauksessa vaaralliset reaktiot voivat yllättää, kun altistuminen sattuu vahingossa. Ruoka-aineet ovat tästä hyvä esimerkki”, hän sanoo.

Allergeenien välttäminen on edelleenkin tärkeää, mutta välttämiselle on oltava oikeat ja täsmälliset perustelut.

”Meidän on asennoiduttava allergiaan uudella tavalla. Allergeeneja ei pidä vältellä turhan takia.”

Mistä allergiassa on kyse?

  • Allergisella reaktiolla tarkoitetaan lääketieteessä immunologisten mekanismien välittämiä haitallisia oireita.
  • Allergia on laaja käsite, jonka alle mahtuu monenlaisia sairaustiloja, nopeasti ja hitaasti kehittyviä allergiareaktioita.
  • Kolmasosa suomalaisista kärsii eriasteisista allergioista. Tavallisimpia ovat atooppiset sairaudet eli allerginen nuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma ja nokkosihottumat.
  • Yleisiä ovat myös hitaasti kehittyvät kosketusihottumat, kuten nikkeliallergia.
  • Ruokayliherkkyys on tavallista pienille lapsille. Sen sijaan yliherkkyys ruokien lisäaineille on harvinaista.
  •  Allergisia oireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi hyönteisten pistot tai lääkeaineet.

Lähde: Allergia- ja astmaliitto

1.4.2010

Allergian siedätyshoitoon on tarjolla useita vaihtoehtoja

Lisätietoa aiheesta muualla

Allergiat

Siedätyshoito

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje