Unettomuus menee ohi

  • AA0119_Leeni

Leeni Peltonen tottui 25 vuodessa ajatukseen, että hän ei osaa nukkua ilman unilääkkeitä. Sitten kaikki muuttui.

Yhdeksän. Se on arvo­sana, ­jonka viestintäalan ­ammattilainen, tieto­kirjailija ­Leeni Peltonen antaa nukkumiselleen ­asteikolla yhdestä kymmeneen. Se on hyvä ­numero. Varsinkin siihen nähden, että Peltonen nukkui vuosia niin huonosti, että pelkäsi hetkittäin jopa kuolevansa.

– Valvominen oli tosi ahdistavaa. Suden hetkellä maailma näytti synkältä. Olin toivoton. Ajattelin, ettei kukaan voi auttaa minua enkä nuku enää koskaan. Muistini huononi, pinna oli lyhyt ja elämänilo kateissa, Peltonen kertoo.

Hän oli jo lapsena herkkäuninen. Opiskelu­aikoina hän alkoi tajuta, ettei unettomuus ole normaalia. Jos edessä oli tentti tai elämässä stressaava tilanne, hän saattoi valvoa koko yön.

Sitten Leeni Peltonen sai kolme lasta ja työn Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä.

– Kun oli hektinen uutistyö ja kolme pientä lasta, unettomuuteni paheni sairaudeksi. Lapset herättelivät, enkä saanut sen jälkeen unta.

Meni kuitenkin vuosia ennen kuin hän meni lääkäriin. Avun hakeminen kesti, koska Peltonen piti unettomuutta kohtalonaan.

– Lääkäri määräsi minulle lääkkeitä. Koska lääkkeisiin tottuu helposti, käytin niitä vain, jos olin valvonut monta yötä tai jos aamulla oli tärkeä meno. Se oli sellaista pelaamista vuosikausia.

Unettomuuden lääkkeettömät hoidot sytyttivät kipinän

Yksikään lääkäri ei maininnut ­Peltoselle unettomuuden lääkkeettömistä ­hoidoista.

– Kukaan ei kysynyt, miksi nukun ­huonosti. Lopulta vaadin työterveyslääkäriltä lähetettä unirekisteröintiin.

Se merkitsi nukkumista HUS:issa unipatjalla ja erilaisten testien ­tekemistä. Tulos: kyseessä oli toiminnallinen unettomuus, ja tutkittava heräilee paljon. Elimellistä vaivaa ei löytynyt.

– Lääkäri sanoi, että ­jatka lääkkeiden syömistä ja vältä stressiä.

Peltonen jatkoi entiseen malliin. Hän ­vältti mökki­reissuja, joilla monta ihmistä nukkui ­samassa huoneessa, ja sinnitteli päivisin ­töissä, nyt Kotilieden päätoimittajana.

Yhtenä päivänä hän meni lääkäriin mustan silmän takia.

– Pelästyin, että se on aivoverenvuoto. Luultavasti olin vain raapaissut silmää sormuksellani. Olin ottanut illalla unilääkkeen.

Lääkäri kysyi, kuinka pitkään hän oli käyttänyt lääkkeitä. Aika pitkään: liki 25 vuotta.

– Hän kertoi, että univajeen ja pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön vaaroista on saatu uutta tutkimustietoa.

Lääkäri ­mainitsi myös lääkkeettömistä hoitokeinoista. Se sytytti Peltosessa kipinän.

– Aloin selvittää asiaa ja huomasin, että lääkkeettömiä hoitoja unettomuuteen on paljon. Miksei kukaan ollut kertonut niistä ­minulle? Päätin kirjoittaa aiheesta kirjan.

Unettomuutta, uniryhmiä ja yksilöohjausta

Leeni Peltonen haastatteli tutkijoita, neurologeja, psykiatreja, mindfulness-­opettajia ja ravitsemusasiantuntijoita. Hän oli Uni­klinikalla laajassa unirekisteröinnissä. Kävi ilmi, ettei Peltosen verenpaine laskenut yöllä ja että stressihormonitasot olivat korkeat.

Hänellä oli jo valmiiksi terveelliset elintavat, mutta unimittaus osoitti, miten ­paljon esimerkiksi ­pieni määrä alkoholia vaikuttaa nukkumiseen. Ja ­miten tärkeää on liikunta: se syventää unta.

Peltonen kävi uniryhmässä ja yksilö­ohjauksessa.

– Unihoitaja Susan Pihl sai minut uskomaan, että voin oppia nukkumaan uudelleen pitkän unettomuuskauden jälkeenkin. Hän lohdutti ja totesi, että olen käynyt läpi raskaan kamppailun. Olin kiitollinen ja liikuttunut. Ajattelen suurella lämmöllä tätä ihmistä.

Peltonen alkoi karsia elämästään stressiä.

– Olin aina tehnyt paljon töitä. Innostun ­herkästi ja vaadin itseltäni liikaa. ­Minun piti hillitä ­rytmiäni. ­Vähitellen uskalsin luottaa, että voin nukkua ­ilman lääkkeitä.

Unettomuuden hoito on yksilöllistä

Nelisen vuotta sitten Leeni Peltonen irti­sanoutui. Hän oli työskennellyt samassa lehtitalossa jo kauan ja päätoimittanut parhaimmillaan neljää lehteä. Nyt hänestä tuli viestintäyrittäjä.

– Nykyisin yritän kuunnella itseäni ­paremmin. Rauhoitan iltaa enkä tee töitä silloin. ­Pidän myös entistä enemmän vapaapäiviä ja huolehdin säännöllisestä liikunnasta.

Stressinhallinnassa on yhä opettelemista. Välillä työpäivät venyvät.

– Suurin muutos on se, että en enää stressaa, vaikka välillä nukun huonosti. Ajattelen, että aijaa, nyt nukun vähemmän. Yritän ottaa iisisti ja ajatella, että se menee aina ohi.

Moni uneton ajattelee ­mustavalkoisesti, että kaikki menee pieleen, jos en nyt nuku. ­Pitäisi hyväksyä, ettei uni ole aina täydellistä.

Oman taustan ja henkilöhistorian ymmärtäminen auttavat unettomuudessa.

– Siksi hoito on niin yksilöllistä: se riippuu persoonasta ja elämäntilanteesta. Oikeat tavat rentoutua pitää itse löytää. Usein pelkkä tieto ei auta, vaan tarvitaan asiantuntijan tukea.

Peltonen on julkaissut unettomuudesta kirjan, perustanut unettomille Facebook-ryhmän ja luonut univalmennusta tarjoavan Unitaito-puhelinsovelluksen. Hän on myös Uniliiton Uniuutiset-lehden päätoimittaja.

– Vaikka terveydenhuollossa on unettomuudesta jo hyvät ohjeet, unihoitajia ja -lääkäreitä pitäisi olla vielä enemmän, hän sanoo.

Lue Leenin vinkit parempaan uneen!

Lue lisää:

Kuinka paljon unta lapsi tarvitsee?

Ikääntyvä, näin nukut paremmin!

Apua nukahtamiseen, melatoniini

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje