Pirteyttä liikunnasta myös vanhemmalla iällä

  • 0216_teema

Joka viides suomalainen on yli 65-vuotias. 
Aulikki Tarvonen on yksi heistä. Hyvä kunto ja mahdollisuus elää oman näköistä elämää pitävät pirteänä.

Auringonpaiste työntää talvea yhä kauemmas. Kevät on tuloillaan, ja myös helsinkiläisen Aulikki Tarvosen energiataso nousee. Se nousee entisestään, sillä tämä seitsemänkymppinen ei ole passivoitunut talvellakaan. Reipas ja aktiivinen elämäntyyli juontaa juurensa jo lapsuudesta. Aulikki on harrastanut jonkin sortin liikuntaa koko ikänsä.

Ellei Aulikki ole sauvakävelemässä tutuilla lenkkipoluilla, hän saattaa olla menossa joogaan tai tulossa teatterista. Hyvä fyysinen kunto sallii sen, että Aulikki voi nauttia pääkaupungin liikuntamahdollisuuksista sekä kulttuuririennoista sydämensä kyllyydestä. Hän ei omista autoa, vaan kävelee paikasta toiseen aina kun aikataulut ja etäisyydet sen sallivat.
– Kuljen bussilla tai muilla julkisilla kyllä silloin, kun olen käynyt kaupassa ja mukanani on kantamuksia, hän täsmentää.

Kyvyssään ja halussaan liikkua ulkona Aulikki kuuluu suureen suomalaiseen enemmistöön. Kun Tilastokeskus selvitteli kolmisen vuotta sitten 65–84-vuotiaiden ulkona liikkumista, valtaosa ikäryhmästä vastasi kokevansa sen ongelmattomaksi. Päivittäisissä toimissa, jotka vaativat ulkona liikkumista, vaikeuksia koki 65–74-vuotiaista noin viisi sadasta naisesta ja miehestä. Vanhemmassa ikäryhmässä, eli 75–84-vuotiaissa, vaikeuksia ulkona liikkumisessa oli jo noin neljänneksellä naisista ja noin 13 prosentilla miehistä. Jos mittarina pidetään tätä tilastoa ja tuloksia verrataan 1990-luvun alkuun, käy ilmi, että ikääntyneiden toimintakyky on parissa vuosikymmenessä parantunut melkoisesti.

Suomessa on reippaasti yli miljoona yhden hengen taloutta, ja Aulikin huusholli itäisessä Helsingissä lähellä merta ja hyviä ulkoilualueita on yksi niistä. Hän on asunut yksin jo lähemmäs neljännesvuosisadan. Yksinäiseksi hän ei kuitenkaan itseään tunne.
– En laisinkaan! Tyttäreni asuu lähistöllä, ja minulla on myös paljon ystäviä ja tuttuja, joita tapaan säännöllisesti, hän kertoo.

Tyttären ja tyttären koiran kanssa kolutaan lähiseudun lenkkimaastoja ja soitellaan säännöllisesti. Lähipiiriin kuuluu myös monia Aulikkia huomattavasti nuorempia ihmisiä. Se on yrittäjätaustaisesta Aulikista tärkeää ja piristävää.
– Koetan välttää jämähtämistä. Kotoakin lähden liikkeelle joka päivä jotain asiaa toimittamaan.

Yksin asuminen on Aulikki Tarvosen mielestä miellyttävää.
– Kukaan ei komentele, eikä itse tarvitse komentaa ketään, hän nauraa.

Yksi ilon aihe eläkkeellä olemisessa ja yksin asumisessa on se, että aamulla saa herätä oman rytminsä mukaan. Aulikki ei ole aamuvirkku.
Suuri osa Aulikin ystävistä ja tuttavista elää samassa elämänvaiheessa, eläkkeellä. Ikävaiheelle tyypillisesti tuttavapiirissä on monen eri kunto- ja terveystilanteen ihmisiä. Aulikki uskoo liikunnan säännöllisen, vuosikausia kestäneen harrastamisen olleen avain hänen omaan hyvään kuntoonsa.

Sosiaalinen elämä on antoisaa, kun tapaamiset ovat vapaaehtoisia ja sopivan säännöllisiä. Porukalla tapaamisista sovitaan puhelimitse, ei sosiaalisessa mediassa. Älypuhelinta Aulikilla ei ole, mutta netin käyttö on toki tuttua: esimerkiksi verkkopankki ja sähköposti ovat osa hänen arkeaan.

Yhden poppoon kera tavataan kahvittelun tai syömisen merkeissä, monet muut tutut löytyvät harrastuspiireistä. Sauvakävelemässä Aulikki kuitenkin käy mieluiten yksin, sillä hän haluaa päästä lähtemään ulos heti, kun mieliteko reippailemaan iskee.
Helsinkiläisyys ja kaupunkilaisuus ovat osa paljasjalkaista stadilaista niin leimallisesti, että hän kuvailee imevänsä ”happea Helsingistä”.

Monilla ihmisillä ruokahalu ja näläntunne heikkenevät ikääntymisen myötä. Esimerkiksi muistisairaudet ja usein myös erilaiset lääkkeet saattavat johtaa energiapitoisuudeltaan liian vähäiseen syömiseen tai siihen, että lautaselle päätyy liian yksipuolista ruokaa. Aina ei tarmo yksinkertaisesti riitä kunnon ruoanlaittoon tai ruokailuun hakeutumiseen. Myös jotkin sairaudet voivat aiheuttaa jopa makuaistin menetystä.
Pahimmassa tapauksessa iäkäs ihminen saattaa kärsiä aliravitsemuksesta tai elimistön kuivumisesta – myös janon tunne kun vähenee iän myötä.

Aulikki Tarvonen on ratkaissut ruokahuoltonsa erilaisten keittojen ja pakastimensa avulla. Hänellä on tapana valmistaa kerralla iso annos sose- tai muuta keittoa pakkaseen, mistä hän sitten sulattelee sopivan annoksen päivittäin. Hän arvostaa itse tehtyä ruokaa. Myös kalaa hän syö säännöllisesti eikä kieltäydy kunnon pihvistä. Maitotuotteista hän ei pidä, joten lääkärin määräämä lisäkalsium on aina käytössä. Sitä hän hankkii omasta Avainapteekistaan, Kipparlahden apteekista Helsingistä.

Vanhenemiseen ja väestörakenteen ikääntymiseen liittyvään yhteiskunnalliseen, toisinaan pessimistiseen keskusteluun ja ikäryhmänsä tulevaisuuteen Aulikki Tarvonen suhtautuu rauhallisesti.
– Minua hirvittää se, että monilla vanhuksilla on jo nyt niin hankalat oltavat. Luotan kuitenkin siihen, että yhteiskuntamme selviää. Aina on selvitty.

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje