Minun metsäni

  • AA0518_metsa1

Kaksi toisilleen vierasta suomalaista kertoo, mitä metsä heille merkitsee. 

Joakim Forsbäck ja Mia Jokiniva viihtyvät metsässä, kumpikin omista lähtökohdistaan. Heitä yhdistää se, että metsässä he kokevat saavansa hyvän yhteyden omaan itseensä.

Mia:

”Olen vain pieni osa luontoa”

Mia Jokiniva asuu ja elää metsässä ja sen ehdoilla. Kotitalo on rakennettu metsän keskelle, tietenkin puusta. Kylpyhuoneensa ikkunasta hän voi ihailla 150-vuotiasta tammea. Kotiaan ympäröivissä metsissä vaellellessaan hän pääsee omanlaiselleen taajuudelle.

– Arki kiireineen väistyy, ja erilaiset pulmat asettuvat mittasuhteisiinsa, hän kuvailee.

Mielen juoksu rauhoittuu, kun Mia painaa kätensä hongan kaarnalle ja hiljentyy kuuntelemaan metsän ääniä sekä aistimaan tuoksuja. Etenkin suuret, miljoonien vuosien ikäiset kivenlohkareet saavat Mian muistamaan, mikä hänen paikkansa tällä planeetalla on.

– Olen vain pieni osa luontoa. Nämä metsät ovat olleet olemassa ennen minua.

Metsässä mieli rauhoittuu

Eräänlaista alkumetsää Mialle edustaa lapsuudenkodin lähellä sijainnut metsä. Mielikuvissaan hän astelee yhä tuossa pikkumetsäksi kutsutussa paikassa, jossa luonto sammakonkutuineen tuli tutuksi leikkien kautta.

– Pikkumetsässä oli oja, isoja kuusia ja pimeää. Sinne saattoi piiloutua ja siellä tuntui turvalliselta.

Mialle metsässä oleminen merkitsee ennen kaikkea luontoykseyden kokemista: pelkkää olemista ilman suorittamista, mittaamista tai analysoimista. Kun malttaa hiljentyä ja altistua ottamaan vastaan elämyksen, metsän elämä ja mahti pääsevät lähelle ja sen kanssa pääsee vuorovaikutukseen.

Ajan viettäminen metsässä oli Mialle erityisen tärkeää, kun hän oli luopunut Urban Mandala -joogakoulustaan Helsingissä ja muuttanut pysyvästi Loviisaan.

– Oli väsymystä, irti päästämistä, muutto... Harhailin paljon metsässä. Kirjoitin kirjaa. Elvyin.

Luonnossa asiat eivät ole ikinä väärin

Metsäjooga-kirjassaan Mia palauttaa mieliin metsän roolin suomalaisen kansanperinteen tyyssijana. Hän harmittelee, että metsän arvostaminen on yhä harvinaisempaa. Talousmetsät ja suhtautuminen metsään vain hyvinvoinnin välineenä kielivät hänestä tehokkuusajattelusta.

– Metsä ei ole enää muinaiseen tapaan mytologinen eikä myöskään konkreettinen kotimme. Kun ihmisellä ei ole todellista suhdetta metsään, sitä ei ehkä osaa arvostaa eikä siksi ehkä myöskään suojella. Ihminen suojelee sitä, mitä rakastaa.

– Meillä on tasan tarkkaan tämä yksi luonto. Ja sitä on aika vähän jäljellä.

Entä jos tuntuu siltä, että kyllähän sinne luontoon ja metsään voisi mennä, mutta kun sataa räntää tai on liian kylmä?

– Luonnossa asiat eivät ole ikinä väärin, Mia sanoo.

– Huono tai hyvä sää on mielemme asioihin lätkäisemää luokittelua, ei säätilan ominaisuus. Suhtautumisemme vaikkapa metsään tai säätiloihin tarjoaa oivallisen työkalun omaan mieleemme tutustumiseen ja sen kanssa työskentelemiseen.

Ajatuksiaan ja asenteitaan tutkaillessa voi puolestaan tehdä havaintoja: ahaa, näin minun mieleni toimii.

Kun kuvaamme Miaa hänen kotinsa vieressä olevassa metsässä, jostain kuuluu korpin ääni. Pian suuri musta lintu kohoaa siivilleen ja kaartelee yllemme katsomaan, keitä puiden välissä häärii.

Joakim: 

”Metsänhoito on sukupolvien jatkumoa”

Joakim Forsbäck on lapsesta lähtien tottunut oleilemaan metsässä paljon. Kun vanhemmat lähtivät metsään hakemaan polttopuita, marjastamaan tai sienestämään, pieni Joakim lähti mukaan.

Jo alle kouluikäisenä hän sai isoisältään lahjaksi kirveen.

Joakim muistelee hymyillen, kuinka hartaasti hän harjoitteli kirveensä kanssa pienen haapapuun kaatamista perheen omassa metsässä. Hän on käynyt myöhemmin tervehtimässä kantoa monituiset kerrat.

Edelleen Joakim hakeutuu metsään niin samoilemaan kuin metsästämään.

– Minulle tulee säännöllisesti tunne, että on pakko päästä metsään. Se on minulle varsinkin rauhoittumisen paikka. Jos vaikkapa jokin asia ahdistaa, metsä hoitaa sieluani.

Metsänhoidossa on oltava aktiivinen

Joakimilla on lempipaikkaansa myös käytännönläheinen suhde. Metsänhoito on hänelle osa sukupolvien jatkumoa. Isältä perityn toimen jatkaminen on tärkeää, jotta siitä pääsevät nauttimaan myös Joakimin nyt alle kouluikäiset lapset. Perheen kesken oleminen on myös metsässä Joakimille tärkeintä, ei niinkään se, mitä siellä tehdään.

– Metsänhoidossa on oltava aktiivinen ja suunnitelmallinen, jotta metsä pysyy kunnossa ja siellä viihtyy. Kaikkea ei tarvitse kaataa kerralla.

Joakim haluaa myös poikiensa oppivan, että jos haluaa hoitaa metsää, on tiedettävä mitä tekee. Eteen tulee monenlaista:

– Myrskyjen jälkeen on tarkastettava metsän tilanne. Nuorta metsää on harvennettava, vanhassa metsässä tarkastettava puita sairauksien varalta.

Esimerkiksi kuusi on herkkä kaarnakuoriaisten tuhoille.

Lintumetsältä jänisjahtiin

Joakimin vuosi rytmittyy myös metsästysharrastuksen kautta. Syyskaudella hän on lintumetsällä, minkä jälkeen on hirvisesonki. Kevättalvella on vuorossa jänisjahti.

Joakim suoritti metsästyskortin jo nuorena. Tuolloin metsästämisessä veti puoleensa sen tarjoama jännitys ja eläinten kohtaaminen. Sittemmin näkökulma on laajentunut.

– Kunnioitus kokonaisuutta kohtaan on metsästämisessä tärkeää. Eläinten tappaminen ei saa olla hauskanpitoa; se on tehtävä eläimen koko elinkaarta kunnioittaen. Metsästäjä haluaa huolehtia myös eläinten elämästä.

Metsällä on myös osattava rauhoittua olemaan paikoillaan.

– Passissa odottelua on paljon. On tunnettava eläimen käyttäytyminen ja osattava olla ihan hiljaa ja liikkumatta. Aloittelijana jähmetyin, kun näin eläimen. Nykyään toimin vaistonvaraisesti.

Yksi mieliinpainuvimmista metsästysmuistoista on hetki, jolloin Joakim kaatoi ensimmäistä kertaa hirven. Sen sarvet löytyvät kodin seinältä.

Itse saaliin saaminen ei lopulta kuitenkaan ole Joakimille metsästämisen ydin. Sitäkin tärkeämpää on etenkin kaikenikäisistä metsästäjistä koostuvan porukan retket ja toveruus tarinoineen. Parhaat hetket hän kokee, kun seurue on pienehkö: pari kaveria ja jäniskoira.

– Kun istutaan metsässä tulilla, tiedän, että metsä on osa identiteettiäni.

Lue lisää:

Mene metsään!

Uusimmat



Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje