Masennus opetti lempeyttä

  • mia_nieminen_masennus

Mia Nieminen suoritti elämää eikä osannut sanoittaa tunteitaan, kunnes masennus pysäytti hänet. Tunnemöykkyjen selkiytyessä elämä on saanut uusia sävyjä.

Masennuksen puhkeamisen alkuvaiheet ovat Mia Niemisen muistikuvissa sirpaleisia ja sekavia. Takana oli vuoden 2012 pikkujoulukausi.

– Se oli töissä vuoden kiireisintä aikaa, kertoo Nieminen, joka tuolloin työskenteli lahtelaisen ravintolan vuoropäällikkönä.

Hän muistaa katselleensa tyytyväisenä kalenteriaan, jossa ei juuri vapaita kohtia näkynyt. Kolmekymppinen Nieminen tunnettiin työhulluna, joka ei koskaan huilannut.

Jotakin tuntui kuitenkin olevan vialla. Nieminen nauttii yleensä lukemisesta, mutta nyt keskittyminen hajosi jo yhden sivun jälkeen. Muisti katkeili.

– Jollain tasolla tunsin, että osa minusta oli ihan sairaan uupunut, hän muistelee nyt kotona Lahdessa.

Nieminen hakeutui työterveyslääkärille sillä olo tuntui kuormittuneelta eikä nukkuminen sujunut. Sairauslomaa saatuaan hän romahti täysin.

Urheilullinen nainen ei päässyt sohvalta ylös. Kädet vapisivat. Syömisestä ei tullut mitään, oksetti. Hän laihtui 47-kiloiseksi.

– Oli pelkotiloja ja paniikkikohtauksia. Pelkäsin että kuolen, mutta en tiennyt mihin, hän kuvailee.

Hoitava lääkäri totesikin myöhemmin Niemiselle, että vaikea masennus on täysin verrattavissa somaattiseen sairauteen. Se tuntuu voimakkaasti koko kehossa.

Mia puhuu tunteistaan ensimmäistä kertaa elämässään

mia_nieminen_luonto

Nieminen oli tuolloin sinkku. Onneksi oli kuitenkin läheisten verkosto, joka piti huolta. Psykiatrian poliklinikalla hän sai keskustelutukea, ja myös lääkehoito aloitettiin.

Psykiatrian ammattilaisten kanssa puhuminen jännitti, sillä Nieminen ei ollut koskaan elämänsä aikana puhunut tunteistaan kenellekään. Juuri tässä taisi olla ongelman ydin. Vyyhti alkoi vähitellen aueta. Se koostui sekä elämän tapahtumista että persoonallisista ominaisuuksista.

– Olin suorittanut elämässäni ihan kaikkea. Työtä, kotia, parisuhdetta, Nieminen kuvailee.

– Olin viimeiseen asti iloinen. Kukaan ei olisi uskonut, että minulla oli paha olla.

Vaikka tunnemöykyt alkoivat avautua, toipuminen ei ollut helppoa. Psyykkinen kipu oli ajoittain niin kova, että oli lähdettävä ensiapuun.

Uniongelmat pahensivat oloa siinä määrin, että syksyllä 2013 Nieminen vietti jakson suljetulla psykiatrian osastolla.

– Jälkikäteen ajatellen se avasi silmiäni. Jokaiselle tekisi hyvää viettää hetki suljetulla osastolla. Siellä näkee monenlaisia kohtaloita, asiat asettuvat mittasuhteisiinsa. Sain huippuhoitoa, Nieminen sanoo liikuttuneena.

Toipuminen toi mukanaan yllätyksen

Toipumisen alkuvaiheessa Nieminen oli mukana psykiatrian poliklinikan päivätoiminnassa sekä kuntoutujia tukeneessa Silta-työryhmässä. Käänteentekevintä oli kuitenkin Kelan kuntoutus:

– Siellä oli tarjolla lääkärin, psykologin ja fysioterapeutin tapaamisia ja esimerkiksi taideterapiaa. Parasta oli kuitenkin vertaistuki. Se, että ympärillä on ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, miltä minusta tuntuu.

mia_nieminen_sairastuminen

Nieminen oli jäänyt määräaikaiselle sairauseläkkeelle, mutta vähitellen hän sai voimia alkaa opiskella ja haeskella uutta suuntaa työelämään. Kesken merkonomiopintojen elämä kuitenkin yllätti täysin.

– Olin ollut nykyisen puolisoni kanssa yhdessä vasta puoli vuotta, kun lapsi ilmoitti yllättäen tulostaan. Olin luullut, että en ole perheihminen ollenkaan. Nyt minulla on maailman ihanin mies ja lapsi.

Nieminen toteaa opettelevansa tunteiden sanoittamisen taitoa yhtä matkaa nelivuotiaansa kanssa.

– En haluaisi siirtää tunnelukkojani hänelle. Meillä saa näyttää tunteita. Saa itkeä, huutaa ja raivota.

Masennuksesta toipuminen on pitkä, aaltoileva prosessi.

– Aluksi ajattelin, että kun saan diagnoosin, saan siihen hoitoa ja sitten olen terve. Nyt olen oppinut irrottautumaan tuosta mallista. Lääkitys tulee olemaan minulla ehkä loppuelämän. Opin elämään sairauden kanssa, mutta sen ei tarvitse olla vallitseva osa minua, Nieminen kuvailee.

Ikuinen suorittaja on nykyisin lempeämpi itseään kohtaan.

– Osaan jo ajatella, että minä riitän tällaisenakin.

Masennukseen löytyy tehokasta hoitoa

● Depressiosta eli masennuksesta kärsii 5–7 % suomalaisista.

● Depressio on oireyhtymä, jossa mieliala laskee pitkäkestoisesti ja kyky tuntea mielihyvää heikkenee. Masentunut voi kärsiä monista ajatteluun, tunteisiin, käyttäytymiseen ja kehoon liittyvistä oireista. Niitä ovat esimerkiksi unihäiriöt, väsymys, keskittymisvaikeudet sekä ruokahaluttomuus.

● Puhkeamiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, kasvuympäristö ja elämäntapahtumat.

● Sairauteen liittyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä, kuten ahdistuneisuus- tai persoonallisuushäiriöitä.

● Kun masennus tunnistetaan, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Yleisimmät hoitomuodot ovat lääkitys ja terapiat.

Lähteet: Duodecim Käypä hoito -suositus, Suomen Mielenterveys ry.

Lue lisää:
Periytyykö masennus?
Masennus helpottaa vähitellen
Tunnista masennuksen merkit
Masennuslääkkeet lisäävät aivojen muovautuvuutta

Uusimmat


Uusi Avainapteekit-lehti on ilmestynyt!
Hae omasi lähimmästä Avainapteekista
tai lue digiversio täältä.

 

 


Lue bloggaajamme Kaijan blogia.

Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje