Kotihoito tuo avun kotiin

  • AA0519_teema_2

Terveydenhoitaja Jaana Norola nauttii hektisestä ja vastuullisesta työstään kotihoidossa. Parasta on asiakkailta saatu kiitos.  

Kotihoidon punainen reppu heiluu, kun Jaana Norola kävelee rivakasti apteekille.

− Terveydenhoitajana vastaan kotihoidon asiakkaiden lääkehoidosta, joten otan aina mukaan käynneille esimerkiksi verenpaine- tai verensokerimittarin tai tarpeet verikokeen ottoon. Omaa lääkevarastoa kotihoidolla ei ole, vaan tarvittavat lääkkeet haetaan lähiapteekista asiakkaan laskuun, Jaana kertoo.

Suurella osalla kotihoidon asiakkaista lääkehuollon kokonaisvastuu on lääkärillä, ja hänen kanssaan yhteistyössä sairaanhoitaja huolehtii, että asiakkaan lääkityslista on ajan tasalla. Sairaanhoitaja myös tilaa sen mukaan lääkkeet, pyytää lääkäriltä reseptien uusinnat sekä hakee lääkkeet tai tarvittavat itsehoitotuotteet apteekista. Yhteistyö apteekin kanssa on päivittäistä.

AA0519_teema_3

Jaana Norola kysyy neuvoa proviisori Anna Siipilehdolta.

Jaana painaa apteekissa vuoronumerojärjestelmän nappia, jossa lukee ”Kotihoito”.

− Haemme apteekista esimerkiksi sellaisia lääkkeitä tai hoitotarvikkeita, jotka eivät ole annosjakelun piirissä. Niitä ovat esimerkiksi antibioottikuurit, voiteet, nestemäiset lääkkeet sekä haavanhoitohoitotarvikkeet. Tarvittaessa kysymme neuvoa apteekista.

− Varmistamme esimerkiksi, että asiakkaalla käytössä olevilla lääkkeillä ei ole yhteisvaikutuksia tai kerromme saatavuusongelmista. Vinkkaamme myös reseptin uusinnasta tai Kela-korvauksien hakemisesta, proviisori Anna Siipilehto Tapuliapteekista kertoo.

Puistolan kotihoidossa on oma lääkäri, jota Jaana voi konsultoida toimistolla kerran viikossa ja puhelimella tai tietojärjestelmän kautta tarpeen mukaan. Osa asiakkaista on terveysaseman hoidon piirissä, joten tarvittaessa Jaana soittelee sinnekin.

Työnä 40 asiakkaan lääkehoito

Joka työaamu Jaana matkustaa junalla Järvenpäästä työpaikalleen Helsingin Tapulikaupunkiin, jossa sijaitsee Puistolan kotihoito. Mielessä pyörii jo työasiat: mitä kaikkea tänään pitää muistaa hoitaa ja selvittää. Hän on työskennellyt kotihoidossa 10 vuotta, kävi välillä kokeilemassa muitakin töitä, mutta palasi takaisin.

− Joka päivä on kuin kylään menisi. Kun mennään toisen kotiin, ei voi mennä asenteella, että nyt tehdään näin, vaan asenteen täytyy olla kunnioittava, Jaana sanoo. − Asiakkaiden takia tätä tehdään. Parasta on, kun asiakkaat ovat niin kiitollisia avusta.

Vähän ennen puoli kahdeksaa Jaana vaihtaa yllensä pinkin työpaidan ja kokoontuu aamupalaveriin työvuorossa olevien lähihoitajien kanssa. Siellä käydään läpi viestivihkot ja kalenterit ja sen jälkeen pakataan työreppu sen mukaan, kenen luo työt tänään vievät. Valtaosan asiakkaista luona käydään päivittäin, joidenkin luona kolmestikin, ja joillakin käy lisäksi yöhoitaja.

Jaana heittää painavan reppunsa selkään ja lähtee päivän käynneille. Osa asiakkaista on lähellä kotihoidon toimistoa kerrostaloalueella, jonne Jaana kulkee jalan. Kauemmas pientaloalueelle hän saattaa napata polkupyörän alleen. Hoitajien käytössä on myös neljä autoa ja sähköpyörä.

Yleensä käyntejä on päivässä noin kolme, ja Jaana hoitaa ne aamupäivän aikana.

− Kaiken kaikkiaan hoidan lähes 40 asiakkaan lääkeasioita. Osan luona käydään joka viikko, osan luona joka toinen tai kolmas viikko. Onneksi tietyt asiat toistuvat sykleissä kuten annosjakelun tilaukset joka toinen viikko.

Jaana näpyttelee ovikoodin ja astuu rappukäytävään. Kun mennään asiakkaan kotiin, vastassa voi olla mitä vain. Asiakas voi olla esimerkiksi kaatuneena. Työ vaatii henkistä kanttia, sillä arvaamattomia tilanteita voi tulla.

− Jos omat ratkaisut mietityttävät öisinkin tai keho menee ylikierroksille, tarvittaessa työterveyshuolto tukee. Hyvä työporukka auttaa myös jaksamaan.

Kotihoitoa myös digitaalisesti

Jos asiakas on huonokuntoinen, kotihoidolla on asiakkaan avaimet. Nyt Jaana rimpauttaa ovikelloa. Ulla Tiainen, 80, avaa oven ja tervehtii hyväntuulisesti.

Käynnin aluksi Jaana desinfioi kätensä käsidesillä ja skannaa puhelimellaan tarran asiakkaan ovenpielessä. Se avaa potilaan tiedot toiminnanohjausjärjestelmä Pegasoksessa, jonne jokainen käynti kirjataan. Sieltä voi tarkistaa asiakkaan hoitosuunnitelman, joka on tavallaan käsikirja, mitä kaikkea asiakkaan luona kuuluu tehdä. Yhdellä tarkistetaan aina verenpaine, toisella katsotaan sokerit ja kaikilla seurataan yleistä vointia, aktiivisuutta ja painoa. Siinä myös määritetään käynnin kesto eli kuinka kauan hoitotoimenpiteet vievät aikaa. Yksi käynti kestää 20 minuutista tuntiin.

Jaana ja Ulla istahtavat keittiön pöydän ääreen. Jokaviikkoisella käynnillään Jaana jakaa Ullalle lääkkeet dosettiin juttelun lomassa. Mitäs meinaat tänään tehdä? Ootkos kävelyllä käynyt? Onko selkä ollut kovasti kipeä? Pärjäätkö tuolla kipulääkityksellä? Jaana kyselee. Ulla vakuuttaa pärjäävänsä. Sinitiaiset koputtelevat ikkunan takana ja pyytävät ruokaa. Ulla vitsailee, että tiaiset tunnistavat toisen tiaisen.

− Jaana on enemmän kuin ihminen tässä työssään, Ulla kehuu. – Me puhutaan koirista ja lapsista, Ulla sanoo ja osoittaa jääkaapin ovessa olevaa kuvaa, jossa on hänen 13 lastenlastaan. − Puhutaan me vähän lääkityksestäkin, Ulla sanoo pilke silmäkulmassaan.

Jaanan on aika siirtyä seuraavaan kyläpaikkaan. Käynnin lopuksi hän pyytää Ullalta arvion käynnistä Happy or not -mobiiliappiin. Palautteen avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä, jotta ongelmat huomataan ja niihin voidaan puuttua.

Digitaalisia palveluita on käytössä muitakin: käyntejä voidaan myös korvata etähoidolla eli digiyhteydellä padin kautta. Hoitaja voi esimerkiksi valvoa lääkkeen oton tai seurata ruokailun. Yhteys voidaan ottaa myös useampaan asiakkaaseen kerralla ja kimpassa voidaan myös jumpata tai syödä samalla kun hoitajaa lukee päivänlehteä.

Työn merkitystä ei tarvitse kyseenalaistaa

Repun nalle-maskotti heiluu, kun Jaana reippailee seuraavan asiakkaan luo. Tavallisesti työpäivän aikana askelia kertyy 10 000−15 000. Matkalla Jaana moikkaa tutuille asiakkaille.

Jaana hoitaa käynneillään samoja asioita kuin lähihoitajatkin: avustaa aamupesuissa, pukemisessa ja lääkkeenotossa. Kerran viikossa asiakkaat autetaan suihkuun. Varsinaista siivousta kotihoito ei tee, mutta välillä Jaana esimerkiksi vie roskat. Jutustelun lomassa saattaa rivien välissä tulla tärkeää tietoa, joka jäisi vieraalta hoitajalta tai pikakäynnillä huomaamatta. Puistolassa lähihoitajat ovat suorittaneet lääkehoitoluvat, joten he hoitavat myös lääkeasioita, mutta tenkkapoon tullessa he soittavat Jaanalle.

− Työ on vastuullista ja itsenäistä, ja päätöksiä täytyy pystyä tekemään nopeasti, jos asiakkaan voinnissa on tapahtunut muutoksia. Se on myös työn suola, Jaana sanoo ja kertoo käyvänsä säännöllisesti koulutuksissa, jotta pysyy lääkeasioista perillä.

AA0519_teema_1

Työn merkitystä ei tarvitse kyseenalaistaa, kotihoidon terveydenhoitaja Jaana Norola sanoo.

Töissä on kiirettä silloin, kun tulee äkillisiä sairauspoissaoloja ja työt jaetaan muille.
− Vaikka on kiire, käynnillä olisi tärkeä luoda tunne siitä, että käytössä on kaikki tarvittava aika. Tässä työssä täytyy kestää hallittua kaaosta ja osata priorisoida omia töitä. Käsipareja tarvittaisiin kyllä lisää, Jaana summaa.

Päivän viimeisen asiakkaan oven sulkiessaan Jaana kertoo, että kyllä häntä välillä mietityttää, miten asiakas pärjää.

− On paljon ihmisiä, joille meidän käynti on päivän ainut kontakti. Työn merkitystä ei tarvitse kyseenalaistaa, sillä moni ei selviytyisi, jos kotihoito ei kävisi. Ne ovat vaikeita hetkiä töissä, kun asiakas hiipuu vähitellen pois, kuolee äkisti tai pariskunnasta toinen kuolee ja toinen jää yksin, Jaana kertoo.

Jaana lounastaa työkavereiden kanssa eväitä toimistolla ja iltapäivät hän selvittelee lääkeasioita, toimittaa näytteitä laboratorioon, konsultoi lääkäreitä, soittelee apteekkiin ja on yhteydessä omaisiin. Yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa on tiivistä. Asiakkaiden taloudellisia asioita pyritään järjestelemään tarpeen mukaan.

− Kyllä me välillä joudumme taistelemaan asiakkaan puolesta, Jaana myöntää. − Usein asiakkaamme ovat pienituloisia ja haemme heille Kelan etuuksia. Kun asiakas ei enää pärjää kotona, selvittelemme, minne hän voisi päästä palveluasuntoon.

Kello 15.09 työpäivä loppuu, ja Jaana matkustaa junalla takaisin kotiin. Kotona odottaa avopuoliso Jukka sekä tyttäret Neea, 10, ja Maia, 7, sekä Onni, pitkäkarvainen collie.

− Toinen työpäivä odottaa, Jaana nauraa.

Lue lisää:

Älä jää yksin muistisairauden kanssa

Muistipalvelupaketti koottu Muistiliiton kanssa

Saat Muistipalvelupaketin Avainapteekista

Uusimmat


Rabeprazol Krka_banner

Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje