Endometrioosista vuosikymmenten kivut

  • AA0219_MarianneNurmi_03

Marianne Nurmi, 40, totuttelee elämään ilman jatkuvaa, lamaannuttavaa kipua. Hän ehti kärsiä endometrioosioireista vuosia ennen kuin oikea hoito löytyi.

Elvis-kissa ja Pietarin kaduilta pelastettu Penni-koira vetelevät tyytyväisenä sikeitä Marianne Nurmen kodin olohuoneessa Helsingin Roihuvuoressa.

– Täällä on jossakin vielä toinen kissa, mutta se katoaa aina vieraiden tullen, Nurmi kertoo.

Lemmikkieläinten raukeus kertoo jossain määrin myös Marianne Nurmen nykyisestä tilanteesta. Hänelle tehtiin laparoskopia eli vatsaontelon tähystysleikkaus, jolla hoidettiin endometrioosia. Kontrollikäynnin jäljiltä nyt näyttäisi siltä, että endometrioosi ei ole ainakaan toistaiseksi uusinut.

–  Tosin ultraäänikuvauksessa ei nähdä kaikkea. Mutta yleisesti ottaen oloni on nyt paljon parempi kuin ennen, hän kertoo.

Toisin oli vielä puolisen vuotta sitten. Silloin Marianne Nurmi kärsi niin kovista kivuista, että joutui jäämään sairaslomalle. Liikkuminen oli vaikeaa, syömäänkään ei juuri pystynyt.

Kroonistunut kipu oli hänelle tuttua jo teini-iästä saakka.

– Minulla oli vaikeat kuukautiset jo nuorena. Olin alle parikymppinen, kun minulta puhkesi ensimmäinen munasarjakysta, mikä on yksi endometrioosin oireista.

Endometrioosissa eli kohdun limakalvon pesäkesirottumataudissa limakalvon kaltaista kudosta pääsee kasvamaan ja levittäytymään kohdun ulkopuolelle. Kudos voi aiheuttaa voimakasta ja kroonista kipua kiinnittyessään esimerkiksi munasarjoihin, sisäelimiin ja suolistoon. Taudin aiheuttajaa ei tunneta.

Epäilyjä endometrioosista

Marianne Nurmi oli teini-iästä asti myös toistuvasti hakeutunut oireidensa takia gynekologin vastaanotolle. Ultraäänitutkimuksessa hän arvelee olleensa parikymmentä kertaa.

Vuosien varrella lääkärien puheissa vilahti epäily endometrioosista, mutta asialle ei tehty mitään. Nurmi opiskeli ja kävi töissä kausittain vahvojen särkylääkkeiden voimin, hammasta purren.

Reilu vuosi sitten, silloisessa työssään asiakaspalvelutilanteessa, Nurmi tunsi yhtäkkiä vatsassaan viiltävää, lävistävää kipua ja putosi kaksin kerroin lattialle. Kivun aiheutti jälleen munasarjakystan puhkeaminen. Tällä kertaa hän sai lähetteen HUS:in Naistenklinikalle ja magneettikuvaukseen, sillä nyt ultraäänikuvissa näkyi, että munasarjat olivat kääntyneet kummallisesti kohdun taakse.

– Kun pääsin vihdoin sellaisen ihmisen hoidettavaksi, jolla oli endometrioosista vankka asiantuntemus ja joka oli empaattinen ja kuunteli minua, se tuntui aivan uskomattomalta, Nurmi muistelee.

Vuosien ajan lääkärit olivat sanoneet Nurmelle, että kipu kuuluu naisen elämään ja että kuukautisten vuoksi ei voi jäädä töistä sairauslomalle: pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni eikä laiskotella.

– Siinä sitten mieluummin yrittää selviytyä arjesta sen kokonaisvaltaisen tuskan kanssa kuin menee toistuvasti lääkäriin nöyryytettäväksi, Marianne Nurmi sanoo.

Endometrioosdiagnoosin saaminen kesti

Oireilu jatkui vuosia. Tauti voi myös aiheuttaa lapsettomuutta. Nurmellakin oli lapsettomuushoidoissa käyneitä tuttuja, jotka pääsivät endometrioositutkimuksiin ja hoidon piiriin. Sinkkunaiselle ei tätä mahdollisuutta tarjottu.

Marianne Nurmi hämmästelee yhä, miten hitaasti endometrioosiepäilyihin terveydenhuollossa tartutaan, vaikka tautia sairastaa tutkitusti yli kymmenen prosenttia naisista. Diagnoosin saaminen kestää keskimäärin 6–9 vuotta. Siinä ajassa tauti ehtii tehdä tuhojaan.

Kohdun limakalvon sirottumat olivat Marianne Nurmen tapauksessa ehtineet kiinnittyä vatsaontelossa sigmasuoleen ja lävistäneet sen. Endometrioomaa oli myös munasarjoissa, kohdunkaulassa ja emättimessä. Laparoskopiassa onnistuttiin poistamaan nämä sirottumat.

Tauti voi uusia, mutta tilanne vaikuttaa nyt hyvältä.

– Välillä tulee vieläkin äkillisiä kipukohtauksia, mutta ne menevät suhteellisen nopeasti ohi. On aivan ihmeellistä, etten joudu enää jatkuvasti taistelemaan sitä tilaa vastaan.

Toive lapsesta elää

Marianne Nurmi on endometrioosistaan huolimatta toivonut perhettä. Sairastaminen on kuitenkin vaikuttanut koko hänen identiteettiinsä, seksuaalisuutta ja parisuhteen muodostamista myöten.

–  Kun jatkuva kipu ottaa vallan mielestä ja ruumiista, menee kaikki energia arjesta selviytymiseen, hän sanoo.

Nyt hän nauttii koiransa kanssa ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta, ystäviensä seurasta sekä  arjen yksinkertaisista asioista. Leikkauksesta toipuminen fyysisesti on sujunut hyvin, mutta psyykkisesti Nurmi huomaa olevansa edelleen uupunut. Silti toive mahdollisesta lapsesta ei ole vielä kokonaan hiipunut.

– Täytyy nyt jonkin aikaa elää rauhallista elämää, mutta tulevaisuus näyttää paljon aiempaa valoisammalta.

Tarkkaa syytä endometrioosiin ei tiedetä

  • Kohdun limakalvon pesäkesirottumassa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on kohdun ulkopuolella, mikä aiheuttaa kroonista kipua ja tulehdustilaa. Tarkkaa syytä tautiin ei tunneta. Pesäkesirottumat reagoivat estrogeenitasoon kuukautiskierron mukaisesti.
  • Endometrioosi ei aina näy ultraäänitutkimuksessa. Magneettikuvauksella tilanne selviää paremmin. Usein kokonaistilanne selviää vasta tähystysleikkauksessa.
  • Voi aiheuttaa lapsetto­muutta ja voi myös periytyä. Arviolta 10–15 prosenttia naisista sairastaa endometrioosia.
  • Hoitomuotoja ovat hormonihoito, vatsaontelotähystys eli laparoskopia ja vatsaleikkaus eli laparotomia.

Lisää tietoa aiheesta endometrioosiyhdistyksen nettisivuilta.

Asiantuntija: apulaisylilääkäri Päivi Härkki, HYKS Naistentaudit ja synnytykset.

Miten gynekokogi toteaa endometrioosin, apulaisylilääkäri Päivi Härkki?

–  Alkuun endometrioosipesäkkeet ovat yleensä pinnallisia, eivätkä siis näy missään tutkimuksissa. Ainoastaan oireiden pitäisi johtaa endometrioosidiagnoosiin. Jos kuukautiskivun takia joutuu jäämään pois koulusta taitöistä, se ei ole normaalia, vaan viittaa endometrioosiin. Joillekin naisille tulee jossain vaiheessa muitakin endometrioosin muotoja, jotka johtavat diagnoosiin.

Helpoimmin näkyvät ultraäänessä munasarjan endometrioosikystat eli endometrioomat, jolloin usein tehdään lähete sairaalaan. Vaikeimmin nähtäviä ovat ns. syvät pesäkkeet eli pesäkkeet, jotka kasvavat kookkaammiksi ja tunkeutuvat sisälle kudoksiin, kuten suoliin tai virtsarakkoon.  Kokenut gynekologi näkee nämä muutokset ultraäänellä, mutta jos niitä ei ole tottunut katsomaan, ei niitä osaa tulkita. Silloin aina kuukautisten aikana toistuvan kipuoireilun, esim. ulostuskipu, yhdyntäkipu, virtsaamiskipu, pitäisi johtaa endometrioosiepäilyyn ja lähettää potilas sairaalaan.

Magneettitutkimuksen tulkinta ei riipu lääkärin kokemuksesta, sillä röntgenlääkärit osaavat katsoa juuri syviä pesäkkeitä ja munasarjan endometrioomat, mutta tässäkään eivät siis pinnalliset pesäkkeet näy. Tärkein asia endometrioosidiagnoosin teossa on toistuvasti kuukautisten aikana ilmaantuva kipu, joka häviää vuodon jälkeen, Härkki sanoo.

Lue lisää:

Nainen, voiko kuukautiskipusi johtua endometrioosista?

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje