Diabetes ei hidasta mummin elämää

  • diabetes_tarina

Ykköstyypin diabetesta sairastava Anne Hamara sai lääkäriltä neuvon olla hankkimatta lapsia. Sairaudesta huolimatta hän on elänyt täyttä elämää, johon lapsenlapset tuovat iloa.

– Mummi, kato!

Olavi Hamara, 2,5 v, pyörii Anne Hamaran kyljessä ja kuljettaa lelutiikeriä mummin olkapäätä pitkin. Anne-mummi, 72, tapaa Olavia viikoittain. Hän on kaikkien kolmen lapsenlapsensa kanssa läheinen, Olavi on heistä nuorin. Mummin kanssa leikitään, jutellaan ja yökyläillään.

– Tämä on elämäni suurimpia iloja, Hamara sanoo.

Leikkien lomassa mummi saattaa kaivaa käsilaukustaan banaanin, josta Olavikin saa haukata. Anne Hamaralla on aina pieni välipala mukana, mutta ei nälän taltuttamiseen, vaan verensokerin nostamiseen. Hän on sairastanut ykköstyypin diabetesta lapsesta saakka ja tunnistaa herkästi verensokerin vaihtelut. Jos niskaan alkaa hiipiä kylmä hiki, se kertoo alhaisesta verensokerista. Silloin täytyy pian syödä jotakin. Jos taas alkaa janottaa ja väsyttää, on verensokeri liian korkealla. Silloin on otettava lääkettä.

Diabetesdiagnoosi 50-luvulla

9-vuotiaana helsinkiläistyttönä Hamara ihmetteli, miksi häntä pyörrytti usein.

– En raaskinut kertoa äidille, että oli huono olo. Meitä oli perheessä kolme tyttöä, ja isä oli merillä, Hamara kertoo.

Kun Anne pyörtyi kylvyssä, äitikin huomasi, että jotain oli vinossa. Seurasi pitkä sairaalajakso Lastenklinikalla.

– Älä äiti itke, ei tässä ole hätää, tyttö lohdutteli, kun diabetes oli todettu. Reipas asenne säilyi, vaikka sairaus muutti elämää.

– Insuliinin pistämistä harjoiteltiin appelsiiniin. Viisikymmenluvun ruiskut ja neulat olivat kauheita! Ne piti keittää joka aamu.

Piti myös opetella syömään kurinalaisesti.

– Isä toi meille aina meriltä namia. Minulle hän alkoi tuoda sokeritonta suklaata, ja se oli kauhean pahaa, Hamara muistelee.

olavi ja mummi
Diabetes ei määrää tahtia

Terveelliset elämäntavat auttavat diabeteksen hallinnassa. Silti verensokerin heilahtelut aiheuttavat välillä yllätyksiä. Hamaran sokeriarvot laskevat herkästi yölla, ja silloin hän saattaa hikoilla sängyn litimäräksi. Huolestuttavin tilanne sattui, kun kovan helteen ja muuttokiireiden vuoksi verensokeri laski niin, ettei Hamara kyennyt enää ottamaan syötävää jääkaapista.

– Verensokerin laskiessa ajatustoiminta hidastuu.

Hamara meni tajuttomaksi. Onneksi omat koirat nostivat niin kovan metakan, että lähistöllä ollut ystävä tuli tarkistamaan, mikä on hätänä.

Hamara oli jo varhain selvillä sairautensa luonteesta.

– Se ei näy päälle, mutta kuluttaa elimistöä. Lasten hankkimista ei suositeltu minulle ollenkaan, hän kertoo.

Hän oli kuitenkin haaveillut lapsista ja päätti varoituksista huolimatta yrittää. Tätä ratkaisua hän ei ole katunut, vaikka joutui raskausaikoina viettämään pitkiä aikoja sairaalassa. Nuoruuden avioliitto päättyi eroon heti lasten synnyttyä.

– Minulla on silti aina ollut sisäinen tunne, että minä kyllä pärjään, Hamara kuvailee.

Elämänasenne ratkaisee

Hamara jäi lääkärin suosituksesta varhaiseläkkeelle sihteerin työstään 59-vuotiaana. Sen jälkeen vointi koheni, koska liikunnalle ja itsestä huolehtimiselle jäi aikaa enemmän. Viime vuonna Hamara sai hoidon tueksi myös Libre-sensorin, joka auttaa sokeriarvojen seuraamisessa. Käsivarren ihoon kiinnitetty pieni sensori mittaa sokeriarvot automaattisesti. Älypuhelimen näköinen lukijalaite kertoo lukeman.

– Tällä voin mitata arvot vaikka metrossa toppatakki päällä. En osaisi enää olla ilman, Hamara kertoo.

Vaikka diabetes on ollut osa elämää jo yli 60 vuotta, Hamara luonnehtii eläneensä kuin sairautta ei olisikaan. Se ei tarkoita terveyden laiminlyöntiä, vaan elämänasennetta. Mielessä päällimmäisenä ovat aina elämän ilot, kuten tapaamiset perheen tai ystävien kanssa.

– Kerran eräs lääkäri sanoi minulle, että diabetes on elämäni ykkösasia. Vaihdoin lääkäriä. En voi tosiaankaan ajatella sairautta elämäni ykkösenä, hän sanoo ja silittelee Olavin päätä. Lelutiikeri on ehtinyt vaihtua rekkaan, joka ajaa pitkin mummin käsivartta.

– Hei mummi, kato!

Diabetes on yksi kansansairauksista

●  Tyypin 1 diabetekseen eli nuoruusiän diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana. Sairaudessa haiman saarekesolut tuhoutuvat, eivätkä tuota enää insuliinia, joka on keholle elintärkeää.

● Suomessa noin 2 000 ihmistä sairastuu vuosittain ykköstyypin diabetekseen.

● Sairaus vaatii jatkuvan, elinikäisen insuliinihoidon. Lääkettä annostellaan pistoksin tai insuliinipumpulla.

● Veren sokeripitoisuuden pitäminen sopivana vaatii myös verensokerin omaseurantaa.

● Liikunta ja terveellinen syöminen auttavat diabeetikkoa hoitotasapainon saavuttamisessa ja lisäsairauksien ehkäisyssä.

Lähde: Diabetesliitto

Lue lisää:
Ikääntyminen ja terveys: 5 faktaa

Uusimmat


Uusi Avainapteekit-lehti on ilmestynyt!
Hae omasi lähimmästä Avainapteekista
tai lue digiversio täältä.

 

 


Lue bloggaajamme Kaijan blogia.

Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje