Älä jää yksin muistisairauden kanssa

  • AA0519_teema_3

Jos oma tai läheisen pärjääminen kotona huolettaa, hae apua.

1) Huolestuttaako oma tai läheisen muisti?

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, ja joka vuosi muistisairauksiin sairastuu 14 500 ihmistä. Milloin omasta tai läheisen muistista kannattaa olla huolissaan?

− Muistin ongelmat ovat erilaisia eri sairauksissa. Tärkein merkki on kuitenkin se, että omassa tai läheisen toiminnassa tapahtuu selkeä muutos. Muistiongelmat voivat oireilla esimerkiksi sanojen tai asioiden unohteluna, päivittäisten toimintojen vaikeutumisena, mielialamuutoksina tai persoonallisuuden ja käytöksen näkyvänä muutoksena, Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori luettelee.

Tärkeintä on selvittää muistiongelmien syy, jotta niitä voidaan hoitaa oikein, Pohjanvuori painottaa.

− Muistihäiriöt voivat olla myös ohimeneviä ja hoidettavia. Silloin niiden taustalla voi olla esimerkiksi aineenvaihdunnan häiriö, mutta myös stressi, masennus, uupumus tai suuri elämänmuutos, kuten läheisen kuolema tai avioero, voi aiheuttaa samoja oireita. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia ja siksi on tärkeä mennä rohkeasti keskustelemaan lääkärin kanssa, jotta voidaan selvittää miten ja millaisissa asioissa muistipulmia esiintyy, Pohjanvuori muistuttaa.

Terveyskeskus-, työterveys- tai yksityisen puolen lääkäri voi ohjata tutkimuksiin, jotka sisältävät selvittelyä perusterveydentilasta varsinaisiin muistitesteihin.

− Jos kyse on muistisairaudesta, sen aikainen toteaminen ja hoitaminen voi hidastaa sairauden edistymistä ja lisätä toimintakykyä. 
Tutkimusten mukaan muistiongelmia voi ehkäistä liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja tupakoinnin ja liiallisen alkoholin käytön lopettamisella. On hyvä nukkua kunnon yöunet ja jumpata aivoja mielekkäällä ja sosiaalisella tekemisellä päiväsaikaan tekemällä sitä, mistä nauttii.

− Perussairauksien hoitaminen on myös tärkeää. Esimerkiksi jos lääkäri on määrännyt verenpainelääkkeet, lääkkeet kannattaa ottaa, vaikka sairaus ei oireilekaan. Verenpaine, verensokeri ja kolesteroli on myös hyvä tarkistuttaa aika ajoin, Pohjanvuori muistuttaa.

Kysy myös apteekista apua muistioireiden ehkäisyyn. B12- ja D-vitamiinista ja Omega-rasvahapoista voi olla hyötyä, ja varhaisen Alzheimerin hoitoon tarkoitetussa Souvenaid-ravintovalmisteessa on muistin kannalta tärkeitä ravintoaineita.

Lisätietoa muistiliitto.fikaypahoito.fi

2) Lääkeneuvontaa ja tukipalveluja

Apteekissa on tarjolla monenlaista apua niin lääkitykseen, terveyteen kuin hyvinvointiinkin liittyvissä asioissa.

− Jos asiakkaalla on säännöllisessä käytössä paljon lääkkeitä ja esimerkiksi niiden ottamisen kanssa on muistamisongelmia, kannattaa harkita koneellista annosjakelua, Anna Siipilehto Helsingin Tapuliapteekista kertoo maksullisesta palvelusta.

Kun annosjakelua aloitetaan, lääkkeiden yhteensopivuudet tarkastetaan aina lääkäriltä saadun ajantasaisen lääkelistan perusteella. Lääkkeet jaellaan päivämäärällä ja kellonajalla varustettuihin annospusseihin, joista lääkkeet on kätevää ottaa ajallaan. Potilas tai hänen valtuuttamansa läheinen hakee pussit apteekista kahden viikon välein.

− Voimme myös jakaa lääkkeet käsin dosettiin silloin, kun lääkkeitä ei voi jakaa koneellisesti tai lääkitykseen voi tulla vielä muutoksia lääkäriltä. Lisäksi jos mukaan halutaan ravinteita tai vitamiineja, on dosettijakelu hyvä vaihtoehto.

Lääkityksen tueksi on saatavana myös erilaisia tarkastus- ja arviointipalveluja, joista kannattaa kysyä omasta apteekista.
Apteekki tarjoaa myös maksuttomia palveluja: Joka kerta, kun asiakas hakee säännöllisesti käytössä olevaa reseptilääkettä apteekista, farmasisti käy asiakkaan kanssa läpi lääkkeiden oikeat käyttötavat ja annostelut. Näin varmistetaan, että lääkehoito on ymmärretty ja että se onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.

− Arjessa teemme yhteistyötä muun muassa kotihoidon ja omaisten kanssa. Kuuntelemme huolia, keskustelemme hoidollisista vaihtoehdoista ja tarjoamme ammattilaisen käytännön vinkkejä moniin vaivoihin ja lääkehoitoihin liittyen. Voimme ehdottaa apukeinoja esimerkiksi lääkkeiden aiheuttamaan suun kuivumiseen, ummetukseen ja moniin muihin tyypillisiin lääkitysten haittavaikutuksiin. Empaattinen ihmisen kohtaaminen on työmme perusta. Me apteekissa todella haluamme auttaa, Siipilehto kertoo.

Lue lisää Avainapteekkien tarjoamasta ilmaisesta Muistipaketista

3) Eikö vanhus pärjää ilman apua?

Noin joka viides 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista saa koti- tai laitoshoitoa tai asuu palvelukodissa, 85 vuotta täyttäneistä osuus on noin 40 %. Kotihoitoa 75 vuotta täyttäneistä saa noin 11 prosenttia. Määrä on pysynyt melko samana koko 2000-luvun ajan.
Jos vanhus ei enää pärjää kotona ilman apua, kunnasta voi pyytää palvelutarpeen arviointia. Helsingissä niitä hoitaa Helppi-seniori. Arvioinnin pohjalta tehdään tarvittaessa yhdessä vanhuksen, omaisten ja kunnan työntekijän kanssa kirjallinen palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan vanhuksen toiveet ja tarpeet ja mahdollinen omaishoito.

Kotihoito koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Kotipalvelussa kodinhoitajat, kotiavustajat ja lähihoitajat auttavat arkipäiväisissä askareissa kuten peseytymisessä, pukeutumisessa ja syömisessä. Kotisairaanhoito on terveys- ja sairaanhoitopalvelua, jonka kunta järjestää, mikäli lääkäri on arvioinut sen tarpeelliseksi. Vanhuksella on mahdollisuus saada myös tukipalveluja, joilla tarkoitetaan esimerkiksi kaupassakäyntiä, siivousta, kuljetusapua tai ateriapalvelua. Myös turvapalvelu eli turvapuhelimen tai -rannekkeen käyttö kuuluu niihin. Jos vanhuksen avun tarve on vähäistä, kuten siivousta, sitä voi ostaa itse ja hyödyntää kotitalousvähennyksen.

Kun kotona asuminen ei onnistu tuettunakaan, vaihtoehtoina on palveluasuminen tai laitoshoito. Palvelutalo voi olla kunnan, järjestön tai yksityisen yrityksen ylläpitämä. Siellä vanhus asuu kuin kotonaan joko vuokra -tai omistusasunnossa ja ostaa palveluita tarpeen mukaan. Jos vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hän siirtyy laitoshoitoon esimerkiksi kunnan vanhainkotiin tai yksityiseen hoivakotiin tai on tehostetussa, ympärivuorokautisessa hoidossa palvelutalossa. Laitoshoidon, eli vanhainkotien ja terveyskeskusten, osuus on vuosi vuodelta pienentynyt ja tehostettu palveluasuminen on vastaavasti lisääntynyt.

Kotipalveluja voivat saada vanhusten lisäksi vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut.

Lähde thl.fiKotihoito-kotipalvelut

Lue lisää:

Kotihoito tuo avun kotiin

Uusimmat


Rabeprazol Krka_banner

Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje