Aivoverenvuoto yllätti työikäisen Annen

  • AA0619_tosi_tarina19

Anne Suomalainen oli 49-vuotias työssäkäyvä diplomi-insinööri ja kolmen teinin äiti, kun hän sairastui aivoverenvuotoon.

Imatralainen Anne Suomalainen eli toimeliasta elämää työn, perheen ja harrastusten parissa, kun kaikki pysähtyi kertarytinällä joulun alla neljä vuotta sitten. Aivokalvon alaisen verenvuodon toipumisennuste oli epävarma, mutta Annen sinnikkyys ja läheisten apu tuottivat lopulta tulosta.

– En muista tuosta aamusta mitään. Olin lähtenyt normaalisti harrastukseni pariin teatteriharjoituksiin. Alkulämmittelyä tehdessämme olin todennut, että ovatpa nuo valot kirkkaat. Yhtäkkiä kaaduin ja menetin tajuntani, Anne kertoo.

Ensiaputaitoinen teatteriryhmäläinen havaitsi Annen pupilleista, että kyse on aivoperäisestä kohtauksesta. Ambulanssi tilattiin heti. Se saapui viidessä minuutissa.

Kaikki aivoverenvuodon muodot tarvitsevat välitöntä lääkärin hoitoa. Sairaudesta voi toipua kokonaan. Joillekin jää pysyviä haittoja. Noin 40 prosenttia menehtyy sairauteen 12 kuukauden sisällä sairastumisesta. - Neurologian erikoislääkäri Juha Puranen

Anne kiidätettiin Lappeenrantaan Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Kuvantamisessa todettiin aivoverenvuoto, ja Anne vietiin Helsinkiin Töölön sairaalaan. Diagnoosi oli lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV, jonka aiheutti aivovaltimosuonen pullistuman, aneurysman, repeymä. Nyt vuoto oli jo tyrehtynyt.

Uusintavuodon estämiseksi Annelle tehtiin koilaus. Siinä pullistuma täytetään platinalangalla, jonka avulla pullistuman verenkierto hidastuu ja sisus hyytyy sekä arpeutuu. Vaativassa toimenpiteessä nivusista ujutetaan parin millin paksuinen angiokatetri kaulavaltimoon. Sen läpi viedään mikrokatetri aivovaltimoon ja aneurysmaan.

Aivoverenvuoto aiheutti kovat kivut

Sairastuminen tuli täysin yllättäen. Pari viikkoa aiemmin jääkiekkoharjoituksissa Annelle oli puhjennut kova, yhteen kohtaan päässä kohdistuva särky, minkä vuoksi hän oli käynyt työterveyshuollossa ja saanut lähetteen hierojalle. Pään ja silmien särkyä sekä niskakipua hänellä oli jonkin verran ilmennyt tätä aiemminkin.

Kohtauksen jälkeen Anne pysyi tiedottomana useita päiviä. Kun hän heräsi, fysiikka ja järki toimivat, mutta päätä särki, olo oli todella heikko ja muisti reistaili.

– Olin viikon Töölön sairaalassa, mutta en muista siitäkään mitään. Toimin järkevästi ja tunsin perheenjäsenet, mutta lähimuistini ei toiminut. Perhe kävi katsomassa joka toinen päivä, mutta saatoin viisitoista minuuttia vierailun jälkeen soittaa heille kysyäkseni, milloin he tulevat.

Töölöstä Anne siirrettiin takaisin Lappeenrantaan keskussairaalan neurologiselle osastolle, jossa häntä hoidettiin ja kuntoutettiin tammikuun puoleenväliin saakka. Sen jälkeen olisi ollut kuntoutussairaalan vuoro, mutta siellä ei ollut tuolloin tilaa uusille potilaille. Annelle tarjottiin paikkaa Imatran terveyskeskuksen vuodeosastolta. Sen sijaan Anne halusi kotiin, mikä onnistui, sillä hänen aviomiehensä lupasi taata vaimolleen ympärivuorokautisen hoidon.

– Hän teki urotyön, Anne kiittelee. – Yksin minua ei saanut jättää minuutiksikaan, eivätkä lapset riittäneet vahdeiksi. Mieheni perusti hoitoringin ja Facebookiin Hoidetaan Annea -ryhmän.

Viiden viikon ajan Annen päätä särki armottomasti. Kipuja oli koko kehossa, kunto heikko. Jääkiekkoa vuosikausia harrastaneen liikkujan lihaskunto romahti. Ruokahalun kadottua paino putosi kymmenen kiloa yhdessä kuukaudessa. Lähimuistikin oli yhä huono.

Anne oli tottunut kantamaan vastuuta lasten koulu- ja harrastusryhmissä sekä halunnut pitää huolta kodin arjesta. Nyt perheen ”duracell” oli toipilas, joten hänen miehensä hoidettavaksi kasautuivat kaikki 15-, 13- ja 12-vuotiaiden lasten asiat: Wilma-viestit, kuskaukset, ruokaostokset, kodinhoito.

AA0619_tosi_tarina20

SAV:sta toipuminen vaihtelee suuresti. Anne Suomalainen kieltäytyi uskomasta pahimpia ennusteita.

Anne ei mielestään saanut yhteiskunnalta juurikaan apua toipumiseen. Aivohalvaushoitajalla tarkistutettiin verenpaine ja lääkitys.

– Fysioterapeutti kävi kerran katsomassa minua kotona. Hän totesi, että sinähän kävelet jo ja vei rollaattorin pois. Siinä tuli kuntoutuspuoli kuitatuksi, Anne sanoo.

Särkylääkkeitä Anne söi toipilasaikanaan maksimimäärät. Aviomies jaksotti ne neljän tunnin välein otettavaksi. Viimeinen tunti ennen lääkkeen ottamista oli tuskainen. Kun epilepsialääkitys loppui, päänsärkykin loppui.

– Löysimme netistä muistin ja keskittymiskyvyn harjoittamiseen kehitetyn Lumosity-sovelluksen. Tein ristikoita, katsoin TV-sarjoja ja yritin lukea, vaikka se vaikeaa olikin. Kävin paljon kävelemässä, kun ajolupani oli otettu kolmeksi kuukaudeksi pois.

Vertaistukea Anne haki Facebook-ryhmästä ja nuorten aivohalvauksen sairastaneiden tukiryhmästä. Kotikaupungissa aiheen parissa kokoontui eläkeläisiä, joiden elämäntilanne oli toisenlainen kuin Annen. Hän harmittelee, että vain nuorille ja senioreille on vertaisryhmiä, työikäiset jäävät väliinputoajiksi.

Aivoverenvuoto jätti jälkeensä väsymyksen

Neljä vuotta sairastumisen jälkeen Annen elämä on palannut lähes raiteilleen. Hän jatkaa työelämässä entisissä tehtävissään. Työ kansainvälisessä yrityksessä on vaativaa laskemista tietokoneen äärellä, ryhmäläisten ohjaamista ja koordinointia. Anne saa tehdä paljon etätöitä rauhassa omaan tahtiin. Jatkuva melu ympärillä haittaisi työstä selviytymistä.

– Aivoni kuvataan viiden vuoden välein, muuta kontrollia ei ole. Tästä taudista ei jää hoitosuhdetta neurologian poliklinikalle, joten minulla ei ole lääkäriä, jolle voisin soittaa huolista. Onneksi työpaikkalääkärini ovat ottaneet selvää näistä asioista, ja heihin minulla on hyvä suhde.

Riesaksi sairastumisesta on jäänyt väsymys, fatiikki. Aivoperäisissä sairauksissa se on yleistä. Toisena oireena ilmaantui korvan jatkuva surina – etenkin väsyneenä ääni on kova. Neurologit eivät tunnista sitä aivovaurioon liittyväksi. Heidän näkemyksestään huolimatta Anne uskoo toisin.

– Näytän terveeltä, mutta väsymys uuvuttaa. Herätessä olo on sumuinen, on muistihäiriöitä sekä herpaantumista. Alussa se oli hurjaa, esimerkiksi lauantaiaamut vain makasin.

Väsymyksestä huolimatta ja fyysisen pahan olon uhallakin Anne on pakottanut itsensä liikkeelle. Vähitellen olo on helpottanut.

– Sairastuminen oli kenkku mäihä, mutta olen oppinut elämään sen kanssa.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Aivovaurio.fi, Aivotalo.fi ja Mediuutiset

Aivoverenvuoto lyhyesti:

  • Aivoverenvuodossa veri vuotaa aivokudokseen tai muuhun kallonsisäiseen tilaan verisuonen seinämän repeydyttyä. ICH:lla tarkoitetaan aivojen sisäiseen kudokseen tapahtuvaa verenvuotoa ja SAV:lla lukinkalvon alaista verenvuotoa, joka johtuu usein synnynnäisen pullistuman (aneurysman) repeämisestä aivojen valtimosuonessa. Arviolta 100 000 suomalaista kantaa pullistumaa päässään, mutta aneurysmaattinen SAV diagnosoidaan vain n. 350 potilaalla vuosittain. SAV:n tyypillinen oire on äkkiä alkava kova päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, niskajäykkyys, silmien valonarkuus, kouristelut ja tajuttomuus, joskus harvoin halvausoireet.
  • Useimmiten sairastumisen syy on aivovaltimossa oleva synnynnäisesti heikko kohta. Kohonnut verenpaine, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja perintötekijät lisäävät sairastumisen vaaraa.

Faktaosion asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Juha Puranen

Lue lisää muualla:

Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto) Terveyskirjastossa