Sinkki vahvistaa kudoksia ja vastustuskykyä

  • AA0618_tabletti_sinkki

Sinkki on hivenaine, joka edistää kudosten uusiutumista ja kasvua. Se vahvistaa myös vastustuskykyä. Lue, mistä saat sinkkiä ja mitä sen puute aiheuttaa.

Sinkki on välttämätön hivenaine, jota saamme ravinnosta. Pääosa elimistön sinkistä sijaitsee lihaksissa ja ­luustossa. Suurin osa sinkistä on solujen sisällä, missä sillä on lukuisia tehtäviä. Yksi tärkeimmistä on kudosten uusiutumisen ja kasvun edistäminen. Sinkki on tärkeä myös geenien toiminnan säätelyssä.
– Sinkkiä tarvitaan lukuisten entsyymien toimintaan varmistamaan solujen kemiallisia reaktioita, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden dosentti Riitta Freese.
Sinkki on siis monessa elimistön toiminnossa mukana, mutta sen vaikutuksia ei voi yksilöidä.
– Jos elimistössä ei ole riittävästi sinkkiä, siitä ei ­aiheudu erityisiä yksittäisiä puutosoireita samoin kuin esimerkiksi C-vitamiinin puutteesta aiheutuu keripukkia ja raudanpuutoksesta anemiaa.
Sen sijaan sinkin puutosoireet voivat olla ­moninaisia. Esimerkiksi lapsella kasvu voi hidastua ja puberteetti ­häiriintyä. Puutos voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta sekä ripulia, ja ihon haavat voivat parantua tavallista hitaammin.
Länsimaissa, kuten Suomessa, monipuolinen ­ravinto ­takaa yleensä riittävän sinkin saannin. Sinkin puutosta ­ilmenee aliravitsemuksesta kärsivissä maissa, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joissakin Aasian osissa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Puutosta on kuitenkin vaikea mitata esimerkiksi verinäytteiden avulla.
– Verenkierrossa kiertävä sinkki on vain pieni osa koko elimistön sinkistä, eikä se ole kovin luotettava sinkkitilan mitta, Freese sanoo.
Väestötasolla sinkin puutoksen osoituksena käytetään kitukasvuisuuden yleisyyttä. Tällöin koko kehon ­kasvu jää vaillinaiseksi, esimerkiksi aivoista tulee tavallista pienemmät. Tämä voi puolestaan vaikeuttaa oppimista. Jos taas naisen lantio jää kapeaksi, se voi vaikeuttaa synnytyksiä. Sinkin puutos heikentää myös lasten vastustuskyvyn eli immuniteetin normaalia kehittymistä.

Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa ripulia

Vaihteleva ja monipuolinen ruokavalio on paras tapa saada riittävästi sinkkiä. Sinkin lähteitä on sekä kasvi­peräisessä että eläinperäisessä ravinnossa. Sitä on ­lihassa, maksassa, kananmunissa, täysjyväviljoissa, maitotaloustuotteissa, siemenissä, pähkinöissä, vihanneksissa sekä ­tofussa ja muissa soijatuotteissa. Ruoan käsittely vaikuttaa siihen, miten sinkki imeytyy elimistöön.
– Kasvikunnan tuotteissa on tekijöitä, jotka voivat häiritä sinkin imeytymistä. Sellaisia ovat esimerkiksi fytaatit. Niitä voi kuitenkin hajottaa ja niiden määrää vähentää tehokkaasti esimerkiksi hapattamalla ruokia, leipomalla leipää juureen tai idättämällä siemeniä, Freese kertoo.
Fytaattia on viljavalmisteissa ja soijassa. Sinkin siedettävyys on hyvä, kun sen saanti on normaali eli noin
10 milligrammaa vuorokaudessa.
– Sinkkivalmisteen liikakäyttö voi aiheuttaa suolessa sen, että ravinnon kupari ei imeydy elimistöön riittävän tehokkaasti. Tämä on yksi esimerkki siitä, että ylipäätään ravintoaineet, kuten sinkki, olisi hyvä saada ­ensisijaisesti ravinnosta. Jonkin ravintoaineen suhteettoman suuri saanti esimerkiksi ravintovalmisteista voi häiritä muiden aineiden hyödyntämistä elimistössä, Freese perustelee.
Sinkin äkillinen liikasaanti voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Haittavaikutuksena moni pitää sinkkivalmisteiden pahaa makua.

Sinkki voi lyhentää nuhakuumetta

Sinkillä on myös lääkinnällisiä ominaisuuksia. Sen on todettu mahdollisesti lyhentävän virusperäisen nuhakuumeen kestoa muutamalla päivällä. Flunssaan on saatu helpotusta nauttimalla esimerkiksi sinkkiasetaatti-imeskelytabletteja, joiden sinkkiannos on 75 mg päivässä tai sitä suurempi. Sinkki on lyhentänyt nuhaa, käheyttä, yskää ja lihaskipua, kun hoito on aloitettu vuorokauden sisällä oireiden ilmaannuttua.
– On huomattava, että tässä tapauksessa kyse ei ole sinkin puutoksen korjaamisesta, Freese muistuttaa.
Ravitsemussuositusten mukaan sinkin turvallisen saannin yläraja terveillä aikuisilla on 25 milligrammaa vuorokaudessa. Määrä perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioon. Eri sairauksia tutkivissa tutkimuksissa, pois lukien flunssa, koehenkilöille on kuitenkin annettu huomattavasti korkeampia annoksia kuukausien ajan ilman merkittäviä haittoja.

Lähteet: Reinivuo ja Erlund: Sinkkiä flunssaan – kannattaako?, Duodecim, 2017, 133. Hemilä: Sinkki-imeskelytabletteja voi suositella flunssan hoitoon, 3.7.2018, Duodecim, vuosikerta 134, Nro 5. Hakkola ja Magga: Sinkki. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 15.11.2017.

Uusimmat



Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje