Astma kuriin kortikoidilla

  • tabletti_kortikoidi

Astman lääkinnällisen hoidon perusta on tulehdusta hoitava, suoraan keuhkoputkeen sisäänhengitettävä kortikoidilääke, ”kortisoni”.

Astma on keuhkojen tulehdustila, jossa keuhkoputket supistelevat ja hengitys voi olla vaikeaa. Tulehtuneet hengitystiet reagoivat herkästi monille ärsykkeille kuten kaupunkipölylle, savulle, kylmälle ilmalle tai voimakkaille tuoksuille. Tulehdustila täytyy saada rauhoittumaan.
Astman lääkinnällisen hoidon perusta on tulehdusta hoitava, suoraan keuhkoputkeen sisäänhengitettävä kortikoidilääke, ”kortisoni”. Kortisoni on elimistön oma stressihormoni, jonka määrä lisääntyy tulehdussairauksissa.
– Kun keuhkoissa on pitkäaikainen tulehdus, tarvitaan lisäkortisonia, sillä elimistön oma kortisonituotanto ei riitä. Suoraan keuhkoihin annosteltavat kortikoidilääkkeet rauhoittavat tulehdustilaa vähentäen valkosolujen toimintaa ja muodostusta paikallisesti keuhkoputkessa, apteekkari Mikko Unkila Pälkäneen Apteekista selventää. 

Sisäänhengitettävät kortikoidit

Sisäänhengitettävien kortikoidien käyttö on säännöllistä, pitkäaikaista ja jatkuvaa. Yleisimpiä niistä ovat flutikasoni, budesonidi ja beklometasoni. Lääkkeen vaikutus alkaa muutaman päivän säännöllisen käytön jälkeen, ja sitä otetaan yleensä pari kertaa päivässä. Esimerkiksi vuodenajan muutos tai flunssa voi aiheuttaa suuriakin muutoksia kortisonin tarpeessa, jolloin annosväliä tihennetään ja määrää lisätään tarpeen mukaan. Vaikka hoitotasapaino olisikin hyvä, pitää astmalääkkeen käyttöä silti aina jatkaa lääkärin antaman ohjeen mukaan.

Sisäänhengitettävät kortikoidilääkkeet mullistivat astman hoidon 1980-luvulla.
– Aiemmin astmaa hoidettiin sisäisesti otettavilla kortikoiditableteilla, jolloin lääke vaikutti koko elimistöön ja sivuvaikutukset olivat usein hyvin voimakkaita. Nykyisissä sisäänhengitettävissä kortikoidilääkkeissä kortisonin määrä on jopa tuhat kertaa pienempi kuin tableteissa, ja niiden vaikutus on aina paikallinen. Lääke ei imeydy merkittävästi keuhkoputkesta muuhun elimistöön, jolloin pelättyjä sivuvaikutuksia ei tule eikä niiden takia tarvitse vältellä astmalääkkeen käyttöä, Unkila kertoo. 

Nykyisten lääkkeiden sivuvaikutuksena voi tulla sieni-infektio suun limakalvoille. Oire voidaan ehkäistä hyvällä sisäänhengitystekniikalla sekä purskuttelemalla ja kurlaamalla suu vedellä lääkkeen ottamisen jälkeen.

Avaava astmalääke kortikoidin rinnalla

Hoitavan kortikoidilääkkeen rinnalla käytetään tarvittaessa toista sisäänhengitettävää, keuhkoputkia avaavaa lääkettä, beeta 2-agonistia. Se aktivoi keuhkoputken sileän lihaksen beeta 2-reseptorit, jotka aktivoituneina rentouttavat astmakohtauksen supistaman keuhkoputken.
Usein toistuva ja säännöllinen tarve käyttää avaavaa lääkettä on merkki siitä, että tulehdus ei ole rauhoittunut. Liiallisella käytöllä voi olla sykettä kohottava vaikutus, koska samoja reseptoreja joihin lääkeaine vaikuttaa, on myös sydämessä. Tämä sivuoire on yleensä ohimenevä ja harmiton, mutta on tärkeä arvioida lääkärin tai apteekin kanssa, onko hoitavan astmalääkkeen käyttöä syytä lisätä.

Yleinen lääkeaine avaavissa astmalääkkeissä on salbutamoli, jonka vaikutus on lyhytaikainen ja välitön. Osa avaavista astmalääkkeistä on vaikutukseltaan pitkäkestoisia, kuten formoteroli ja salmeteroli. Näiden vaikutus alkaa hitaammin ja kestää pidempään. Ne auttavat erityisesti tilanteessa, jossa kortisonin vaikutukset eivät ole vielä päässeet täyteen tehoon ja tarvitaan keuhkoputkille pitkäkestoisempaa helpotusta. Astmapotilaille pyritään löytämään hoitotasapaino hoitavan kortikoidilääkkeen ja avaavan astmalääkkeen yhdistelmällä kuitenkin niin, että tarve avaavan lääkkeen käyttöön olisi vähäistä.

Lääkkeiden ottamistekniikat

Lääkkeiden ottamistekniikassa on eroa valmisteiden välillä. Inhaloitavat jauheet vedetään elimistöön henkilön omalla sisäänhengitysvirralla. Jos sisäänhengitys ei ole riittävän hyvä tähän, valitaan sumute, jossa ponneaine antaa annoksen suukappaleen kautta sisäänhengityksen aikana. Käytön helpottamiseksi voidaan käyttää myös tilajatketta. Se on eräänlainen muovikammio, johon lääke annostellaan ja josta sitä voi sitten rauhassa hengitellä.
– Oman annostelijan käyttö on syytä opetella kunnolla farmaseutin avustuksella. Laite on osattava säilyttää, avata ja sulkea niin, että se pysyy puhtaana ja toimintakunnossa. Apteekeista löytyy usein jopa demoja opetuskäyttöön, rohkaisee Mikko Unkila.

Astmaa ei lähtökohtaisesti voi hoitaa lääkkeettä.
– Hyvä hoitotasapaino sisäänhengitettävän kortikoidilääkkeen avulla on ehdottoman tärkeä tavoite. Oireet on saatava pois, jotta astma ei komplisoituisi, sillä seurauksena voi olla keuhkojen vajaatoiminta.

Jos astman laukaiseva tekijä on tiedossa, siihen voidaan puuttua. Esimerkiksi allergia voi johtaa astmaan. Hyvä allergian hoito onkin merkittävässä asemassa astman ennaltaehkäisyssä.

Noudata lääkärin ohjeita

  • Vaikean tai keskivaikean astman hoidossa käytetään usein myös yhdistelmälääkettä, jossa on sa-massa annoksessa kortikoidi ja pitkävaikutteinen avaava astmalääke. Joskus turvaudutaan myös suun kautta otettavaan kortisoniin.
  • Keuhkojen hyvä kunto on äärimmäisen tärkeää, siksi astmaa on syytä hoitaa huolellisesti aina lääkärin ohjeen mukaan.

Lähteet: Farmasian tohtori, farmakologian dosentti Mikko Unkila, Pälkäneen Apteekki sekä Allergia- ja astmaliitto, www.allergia.fi

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje