Antibiootit: Bakteerien tappajat

  • 0117_antibiootit

Antibioottien teho perustuu siihen, että ne joko tappavat bakteereja tai estävät niiden kasvua.

Antibiootit ovat bakteeri-infektioiden hoitoon käytettäviä lääkeaineita. Ne eivät tehoa viruksiin, kuten esimerkiksi tavallisiin flunssiin.

Antibioottien teho perustuu siihen, että ne joko tappavat bakteereja tai estävät niiden kasvua. Ne auttavat elimistöä parantamaan itse itseään ja ovat parhaimmillaan elimistön tukena.

Suomessa antibioottien käyttöön suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Antibiootteja määrätään eniten pikkulapsille ja iäkkäille. Keskimäärin suomalainen saa antibiootteja bakteeritauteihin 7–8 päivää vuodessa. Se on vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa, esimerkiksi Unkarissa, Kreikassa ja Italiassa.

Antibiootit ovat alun perin luonnosta löytyneitä aineita, joita mikrobit tuottavat. Esimerkiksi penisilliini eristettiin alkujaan homesienestä. Suurin osa käytössä olevista nykyantibiooteista valmistetaan laboratorioissa.

Antibiootteja määrätään esimerkiksi keuhkokuumeen, virtsatie- ja korvatulehdusten sekä ihoinfektioiden hoitoon. Kauppanimiä on lukuisia ja ne vaihtelevat markkinoijien mukaan. Vaikuttavat aineet ovat kuitenkin samoja. Tavallisia antibiootteja ovat muun muassa penisilliinit, doksisykliini, kefalosporiinit, makrolidit ja trimetopriimi.

– Yli yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisen terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käsiteltävistä, antibioottihoitoa vaativista tapauksista voidaan hoitaa kolmella antibiootilla, sanoo infektiolääkäri, dosentti Jukka Lumio.

Hengitys- ja virtsatieinfektioiden hoitoon on omat antibiootit, märkiviin ihoinfektioihin omansa.
– Lukuun ottamatta allergioiden aiheuttamaa rajoitusta hoito riippuu aina mikrobeista, ei potilaasta.

Antibioottikuurit lyhentyneet

Antibioottien käytössä on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Lääkärit noudattavat kansallisia Käypä hoito -ohjeita ja he pyrkivät entistä tarkemmin katsomaan, että antibiooteilla ei hoideta tarpeettomasti virusinfektioita. Aiemmin kymmenen päivän tai viikon mittainen antibioottikuuri oli tavallinen, mutta nyt kuuri voi olla vain kolme tai viisi päivää.

– Kun on huolellisesti selvitetty, mikä infektio on kyseessä, valtaosa potilaista paranee lyhyen kuurin avulla, Jukka Lumio sanoo.

Kuurit ovat lyhentyneet, koska on ymmärretty antibioottien käyttöön liittyvät haitat. Ne vahingoittavat suoliston bakteeristoa, joka muotoutuu ihmiselle jo syntyessä. Lyhytkin kuuri muuttaa bakteeristoa kuukausiksi, ellei jopa vuosiksi. Antibioottihoidot ovat myös lisänneet bakteerien vastustuskykyä, jolloin hoito jää tehottomaksi. Tämä on vakava huolenaihe maailmanlaajuisesti. Jos antibiootit eivät tehoa, tavallisiakin tauteja voi olla vaikea parantaa.

Antibiootit jaotellaan kapeakirjoisiin ja laajakirjoisiin. Mitä suurempaan joukkoon bakteereita antibiootti tehoaa, sitä laajakirjoisempi se on.
– Sairaaloissa on lähdettävä laajakirjoisuudesta, sillä infektiot ovat niissä vakavia ja mahdollisten aiheuttajabakteerien valikoima laaja, Lumio sanoo.

Avohoidossa lääkärin on sen sijaan helpompi selvittää infektion aiheuttaja ja määrätä kapeakirjoisempi lääke. Sen etu on, että se häiritsee vähemmän elimistön omaa hyödyllistä bakteeristoa.

Antibiooteille etsitään jatkuvasti korvaavia hoitomuotoja. Haavainfektioita hoidetaan toukilla, jotka syövät kuollutta kudosta. Leikkaushaavoissa käytetään hunajaa ja pihkaa antibioottivoiteiden sijaan. Bakteerirokotteita ja bakteereita tappavia viruksia, faageja, kehitetään.

Käytä antibiootteja ohjeen mukaan

Antibiootteja on käytettävä lääkärin ohjeiden mukaan.
– Nykyään haetaan lyhintä mahdollista kuuria. Se on hyvä syödä loppuun, vaikka paraneminen alkaisi jo ensipäivinä. Näin elimistöön valikoituu vähemmän vastustuskykyisiä bakteereita, Lumio toteaa.

Hän mainitsee myös 1970-luvulla tehdyn niin sanotun Nilsiän-tutkimuksen. Sen yhteydessä ihmisten peilikaapeista oli löydetty puolet antibioottikuureista – käyttämättöminä.
– Missään tapauksessa ei saa ajatella, että kokeilenpa tuota kaapissani jo olevaa antibioottia, jospa se tepsisi uuteen sairauteen, Lumio painottaa.
Jos antibiootti on määrätty äidin virtsatietulehdukseen, se ei tehoa lapsen korvatulehdukseen.

Antibioottien merkitys tautien hoidossa on ollut valtava.
– Ne ovat esimerkiksi estäneet kuolemia, kuuroutumisia ja esimerkiksi raajojen menetyksiä infektioiden takia, Jukka Lumio luettelee.
Antibioottien asialliseen käyttöön opastavat alan uusinta tutkimusta seuraavat lääkärit sekä apteekkien asiantunteva henkilöstö.

Lähteet: Jukka Lumio: Antibiootit, Lääkärikirja Duodecim 23.9.2016, Päivi Repo: Antibioottien teho heikkenee hälyttävästi Euroopassa, Helsingin Sanomat 18.11.2016, Nina Riihimaa: Antibioottikuuri nitistää myös puolustajabakteerit.

Antibiootit

  • Antibiootin teho ei johdu potilaan, vaan bakteerin ominaisuuksista.
  • Lyhytkin antibioottihoito muokkaa suoliston bakteeristoa.
  • Kysy apteekista neuvoa suoliston bakteerikannan turvaamiseksi antibioottikuurin aikana.

Lue lisää

Ärsyttävätkö antibiootit vatsaasi

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje