Uni, askeleet, kalorit − Mittaa ja motivoidu

  • AA0319_itseasia1

Oman kehon toimintojen ja suorituskyvyn mittaaminen on villitys, josta voi olla myös hyötyä.

Pituuden ja painon tietäminen ei enää riitä – moni on innostunut mittaamaan elämäänsä Facebook-tykkäyksistä sykkeeseen. Äärimmilleen vietynä niin sanottu biohakkeroija optimoi älylaitteiden avulla elämäänsä hyvinkin pikkutarkasti: kartoittaa geeniperimänsä, mittaa hengitystiheytensä, tarkkailee palautumistaan.  Aiheesta kertoo lisää fysioterapeutti Joonas Putti, joka on perehtynyt yksilölliseen kehon toimintojen mittaamiseen yrityksessään Fysiopolis Helsingissä.

Millaisin eri tavoin ihmiset mittaavat kehonsa toimintoja?

– Itseään ja toimintojaan voi mitata lukemattomin tavoin. Nykylaitteita kuka tahansa osaa käyttää itsenäisesti. Aktiivisuusrannekkeet ja sensorit mittaavat askelia, kalorien kulutusta ja uusimpana asiana sykevälin vaihtelua. Kännykän sovelluksella, rannekkeella, sensorisormuksella tai patjan alle sijoitettujen uniantureiden avulla saa informaatiota omasta nukkumisestaan. Moni painonpudottaja hyödyntää kännykkää syöttämällä sen sovellukseen tietoja syömisistään. Sovellus sitten laskee energiamäärät ja mittaa sen, miten energiaa on kulutettu. Myös tuntemuksiaan ja jaksamistaan voi tarkkailla ja mitata.

–  Verestä ja hengityksestä voi laboratoriotesteissä mitata esimerkiksi hivenaineiden, raudan tai testosteronin määrää elimistössä tai vaikkapa D-vitamiinin imeytymistä. Testosteronimäärä kiinnostaa varsinkin urheilijoita. D-vitamiinitasot kiinnostavat suomalaisia varsinkin talvella.

– Uskon, että esimerkiksi lääkärit hyödyntävät tulevaisuudessa entistä enemmän ihmisten omaa mittausdataa, kunhan tuloksista saadaan riittävän tarkkoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että mittaukset antavat vain viitteitä hyvinvoinnista eivätkä korvaa lääketieteellistä tutkimusta.

Mitä hyötyä tai haittaa mittaamisesta mielestäsi on?

– Itsensä mittaamisella voi saada tietoa, jota ei muuten saisi. Mittaukset voivat myös vahvistaa ihmisen omia käsityksiä seikoista, jotka hän on huomannut itsessään muutenkin.

– Data itsessään ei muuta mitään, vaan se, miten ihminen saamaansa tietoa käyttää. Esimerkiksi verenpainemittauksella ei ole merkitystä, jos sen mittauttanut jättää tekemättä mahdollisesti tarvittavat muutokset elintavoissaan.

– Mittaaminen voi olla myös haitallista, jos se aiheuttaa stressiä. Niin voi käydä sellaisille, jotka tarkkailevat omaa oloaan ihan koko ajan tai ovat hyvin pelokkaita oman terveytensä suhteen.

AA0319_itseasia2

Älykellot ja älysormukset keräävät tietoja, joita voi tutkia kätevästi puhelimen appsissa. 

Voiko mittaamisella vaikuttaa omaan terveyteensä?

–  Ihmiset eivät aina myönnä tosiasioita itselleen, mutta kun anturi tai äppi huomauttaa asiasta, tieto tulee todeksi. Mittareiden tarkoitus on herätellä, ja siten ne voivat muuttaa terveyskäyttäytymistä. Ne voivat tuoda lisämotivaatiota: askelmäärien seuraaminen on hyvä kannustin.

– Mittareihin ja sensoreihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Niiden tarkkuudesta tai tulosten tieteellisestä arvosta ei välttämättä ole takeita. Monet mittarit tarjoavat enemmän kuluttajakokemusta kuin tarkkaa terveystietoa. Kannattaa selvittää, mihin laitteen antama informaatio perustuu ja muistaa, että teknologia on vielä uutta ja osin rajoittunutta.

– Sairauksilla pelottelua käytetään myös edistämään laitteiden myyntiä.  On hyvä muistaa, että jos on sairauden oireita, on käännyttävä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.

Mitä itse mittaat itsessäsi, Joonas Putti?

– Kirjaan treenaamista ja arvioin treenituloksiani. Olen ryhtynyt mittaamaan unta sovelluksella, joka pyrkii arvioimaan, milloin olisi unirytmin kannalta hyvä herätä. Mittaan askeleitani ja passiivisuuttani. Passiivisina jaksoina syke ei nouse eivätkä lihakset tee töitä. Määrä on monelle mittaajalle järkytys: se voi olla jopa 12 tuntia päivässä. Saan myös muistutuksen kännykkään älysormuksestani, jos olen istunut liian kauan.

Lähteet haastattelun lisäksi: Tiainen: Innostuimme mittaamaan askeliamme, untamme ja sykettämme, HS 2.2.2019. Knuuti: Kvanttilääketieteellistä huiputusta? TS Blogit 23.2.2019

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje