Liikunnasta hupia ja hyötyä

  • tanssi2

Miten suomalaiset liikkuvat ja miten suositusten mukaan pitäisi liikkua? 

Miksi liikkuminen on tärkeää terveydelle

Liikunta on ihmiselle välttämätöntä läpi elämän, mutta erityisen tärkeää se on elinkaaremme alku- ja loppupäässä. Lapselle liikunta on tärkeää kasvun ja oppimisen kannalta. Vanhuksella liikkuminen on yhteydessä kognitiivisten taitojen säilymiseen: siten se on myös yhteydessä vähäisempään Alzheimerin taudin esiintyvyyteen.

Lapsuuden ja vanhuuden välissä liikunta on merkittävä terveyden ylläpitäjä, joka ehkäisee suomalaisten kansansairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja ja kakkostyypin diabetestä. Liikunta ei tietenkään yksinään takaa terveyttä, mutta sen merkitys on kasvanut nykyisessä, istuvassa elämäntavassamme. Liikunta onkin lyömätön tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä. Se on elinvoimaisen aikuisiän tae sekä portti vanhuusajan terveyteen. Varsinkin tavallisella arkiliikunnalla on valtava merkitys hyvinvoinnillemme.

Muista arkiliikunta

Meillä suomalaisilla olisi parantamisen varaa liikkumisen määrässä. Puolet 11-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä, mutta jo neljän vuoden kuluttua tilanne on selvästi huonompi. 15-vuotiaista vain joka kolmas liikkuu riittävästi. Aikuisiällä liikkuminen jälleen palautuu jonkin verran, mutta tärkeä lihaskuntotreeni jää helposti kuitenkin vähälle, sillä vain joka kymmenes harjoittaa lihaksiaan suositusten minimitasolla eli kaksi kertaa viikossa. 

Liikkumattomien määrä työikäisistä on suuri. Joka viides suomalainen ei harrasta liikuntaa tai muutoin liiku lainkaan. Eläkeiässä eli 65–84-vuotiaissa suositusten mukaan liikkuvien osuus väestöstä romahtaa. Viimeisimpien parinkymmenen vuoden aikana eläkeläisten liikkuminen on tasaisesti vähentynyt.

Aloita liikunta rauhallisesti

Venyttelystä tulee sitä tärkeämpää mitä vanhempi ihminen on. Myös hidas kiiruhtaminen on suositeltavaa: aloita maltillisesti. Nollakunnolla on mahdoton juosta täydellä vauhdilla - ainakaan ilman oksettavaa oloa. Triathlonistiksi ei tulla yhdessä yössä eikä vuodessakaan, ja vaikeat taitolajit vaativat kärsivällisyyttä.

Ei liene yllätys, että varsinkin luonnossa liikkuminen on suomalaisille helppoa ja luontevaa. Kalastus, marjastus ja sienestys tarjoavat hyötyliikunnan lisäksi myös metsäistä mielenrauhaa. Samaa rauhoittumista moni kokee omalla pihallaan puuhastellessaan.

Näin liikkuu suomalainen

Suomalainen lähtee mieluiten kävelemään, uimaan tai pyöräilemään. Talvisin myös hiihdetään mielellään. Samat lajit ovat olleet suomalaisten suosikkilajien kärjessä jo neljän vuosikymmenen ajan.

Kovassa nousussa ovat kuntosalilla käynti ja juoksu. Pallopeliharrastukset vetävät yhä enemmän harrastajia, ja varsinkin naiset käyvät myös monipuolisesti erilaisissa jumpissa.

Maailmalla aaltoilevat trendilajit eivät tee helposti vaikutusta suomalaiseen liikkujaan. Muutoinkin muotitietoiset kyllä hurahtavat helposti muotilajeihin. Poikkeuksen teki zumba, joka nousi nopeasti kansansuosikiksi.

Työmatkaliikunta vähentynyt

Työ- ja työmatkaliikunta ovat merkittävästi vähentyneet viimeisimpien 35 vuoden aikana. Vuonna 1972 miehistä noin 60 prosenttia teki fyysistä työtä, vuonna 2007 määrä oli vähentynyt reiluun 30 prosenttiin. Naisilla vastaavat lukemat ovat tipahtaneet noin 50 prosentista 20 prosenttiin. Vähintään puolen tunnin työmatkaliikkuminen on sekä miehillä että naisilla vähentynyt parikymmentä prosenttiyksikköä.
Samaan aikaan vapaa-ajan liikuntaharrastuksiin käytetty aika on kuitenkin lisääntynyt. Harrastus ei kuitenkaan riitä korvaamaan arjen lisääntynyttä liikkumattomuutta. Tämä näkyy myös sairauspoissaoloissa: joka kolmas suomalaisten yli yhdeksän päivän sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista.

Lähteet: Liikuntapedagogi, professori Mirja Hirvensalon haastattelu sekä Valtion liikuntaneuvoston tutkimus Lasten ja nuorten liikuntakäyttäyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 (toim. Sami Kokko ja Anette Mehtälä) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15 Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset (Pauliina Husu, Olavi Paronen, Jaana Suni ja Tommi Vasankari).

Lue lisää:

Tanssin viemää

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje