Vauvanhoidon FAQ

  • teema_vauvat_2

THL:n asiantuntijalääkäri Jarmo Salo kommentoi useimmin esitettyjä vauvanhoitoon liittyviä kysymyksiä.

Vauvanhoitoon liittyy varsinkin ensimmäisellä kerralla paljon kysymyksiä, joita ei kehtaa kysyä. Kokosimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset. Asiantuntijana kysymyksiin vastaan THL:n asiantuntijalääkäri Jarmo Salo.

Mitä tehdä, jos maitoa ei tule?

Anna äidinmaidonvastiketta. Sulje korvat uteluilta tai arvioilta lapsen parhaasta.
– Kenestäkään ei tee huonoa äitiä se, jos lasta ei syystä tai toisesta imetä, Salo toteaa.

Nykysuositus on, että täysimetystä jatketaan kuusi kuukautta. Lisäruoat aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaisintaan neljän, viimeistään kuuden kuukauden iässä.

Rintaruokinnassa on monia hyviä puolia. Lapsi saa läheisyyttä, ja eväät kulkevat kätevästi äidin mukana. Imettävältä äidiltä välittyy lapseen hyödyllisiä vasta-aineita tauteja vastaan. Rintamaito on evoluution huipputuote, josta vauva saa ensimmäisten kuukausiensa aikana D-vitamiinia lukuunottamatta kaiken tarvitsemansa.
– Äidinmaito on imeväisen parasta ravintoa, mutta nykyiset korvikkeet ovat laadukkaita eikä niiden käytöstä äidinmaidon lisänä tai sen sijaan ole lapselle haittaa. Suomessa korviketta ei ole syytä arastella.

Minne se napatynkä katosi?

Illalla se vielä oli siinä, aamulla ei. Napanuoran katkaisemisen jälkeen vauvan napaan jäävä tynkä irtoaa itsestään noin kahden viikon iässä. Yleensä se löytyy vaatteista tai sängystä, mutta onpa perheitä, joissa se vain on kadonnut mystisesti.

Ennen irtoamistaan napatynkää puhdistetaan eritteestä vedellä kosteutetulla vanupuikolla ja kuivataan toisella. Tavallisesti kerta päivässä riittää.
– Hoidossa on menty yhä luonnollisempaan suuntaan. Tököttejä on korvattu vedellä. Napatyngän puhdistus kostutetulla pumpulipuikolla ja kuivaaminen sen jälkeen riittää hyvin, Salo neuvoo.

Napatyngän tulehdus on harvinainen. Siitä on merkkinä liekkimäinen punoitus navan yläpuolella. Se paranee antibioottihoidolla.

Grillaako kännykkäni säteily vauvan aivot?

Matkapuhelimen radiotaajuisesta säteilystä ei tarvitse olla huolissaan. Säteilyturvakeskuksen mukaan säteily kyllä lämmittää kudoksia, mutta ei niin paljon, että se aiheuttaisi ihmiselle vaaraa. Ilmiötä voi verrata imettävän äidin alkoholinkäyttöön.
– Rintamaidon sisältämä hyvin pieni alkoholimäärä ei ole ongelma, mutta vanhemman selvä humalatila on. Samalla tavoin kännykästä sinänsä ei ole haittaa, mutta sen käytön vaikutuksesta vuorovaikutukseen ja lapsen turvalliseen käsittelyyn voi olla haittaa, Salo sanoo.

Pieni lapsi lukitsee aktiivisetkin vanhemmat helposti neljän seinän sisälle. Matkapuhelin tai tabletti voi virkistää ja auttaa vanhempia pitämään sosiaalista elämää yllä. Somejano ei kuitenkaan saa varastaa liikaa aikaa lapselta ja lapsenhoitoon keskittymiseltä.
– Tiukkoja rajoja itselle on turha asettaa. Mitä alkoholinkäyttöön tai esimerkiksi liikunnan määrään tulee, tavallinen ihminen pääsee pitkälle jo sillä, että silloin tällöin pysähtyy miettimään omia tapojaan ja tarvittaessa korjaa niitä.

Miksi vauva itkee ja itkee?

Sydäntäsärkevän itkun syy on usein vatsavaiva. Niistä kärsii lähes jokainen vauva elämänsä alkutaipaleella.
– Pikkuvauvan suolisto on lähes steriili. Kestää aikansa, että hyvä bakteeriflora kehittyy ja lapsen vatsa alkaa kestää ruoka-aineita, Salo sanoo.

Vatsaoireisiin on saatavilla itsehoitolääkkeenä esimerkiksi Cuplaton- ja Disflatyl-tippoja. Niiden nimeen monet vanhemmat vannovat. Salon mukaan tutkimustieto ei kuitenkaan tue ajatusta niiden hyödystä.
– Mutta jos niistä kokee saavansa apua, ei niiden käyttö haitallistakaan ole. On kuitenkin tärkeä muistaa, että jos lapsen voinnissa on vanhempien mielestä jotain poikkeavaa, hänet on vietävä lääkärin arvioitavaksi.

Koliikista puhutaan, jos itkukohtaukset äityvät rajuiksi, itkua on vähintään kolme tuntia päivässä, kolmena päivänä viikossa vähintään kolmen viikon ajan. Täsmälääkettä vaarattomaan, joskin hermoja raastavaan mystiseen vaivaan ei ole.
– Parhaita kokemuksia on saatu maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä, mikä puhuu koliikin suolistoperäisyyden puolesta. Koliikki helpottaa 3–4 kuukauden iässä, kun suoliston bakteerikanta on kehittynyt.

Pärjääkö lapsi ilman 
D-vitamiinia?

Kiitos kehityksen, nykylapset ovat saaneet erikoisenmakuisen kalanmaksaöljyn tilalle paremman makuisia vitamiinitippoja.
– Suomessa aurinko paistaa niin vähän, että D-vitamiinilisä on varsinkin imeväisille ympäri vuoden välttämätön, Salo muistuttaa.

Suositusten mukaan alle 2-vuotiaan D-vitamiiniannos on 10 mikrogrammaa päivässä, sitä vanhemman lapsen 7,5 mikrogrammaa. Lusikkaan tipahtavien tippojen laskemistakin tärkeämpää on tippojen antamisen säännöllisyys. Jos yhtenä päivänä unohtaa, voi seuravana päivänä ottaa vähän enemmän. Ylimääräisestä annostuksesta sen sijaan ei ole mitään hyötyä.

D-vitamiinilisän antaminen aloitetaan kahden viikon iässä.
– Samaan aikaan alkavat usein myös vauvojen vatsavaivat. Toisinaan vanhemmat tulkitsevat niiden syyksi D-vitamiinin ja lopettavat sen antamisen. Turhaan, sillä ajallisuuden lisäksi vatsavaivoilla ja vitamiinilisällä ei ole yhteyttä keskenään.

Kätevä ratkaisu on hankkia apteekista yhdistelmätippoja, jotka sisältävät sekä D-vitamiinia että maitohappobakteeria, joka taas rauhoittaa vatsaa.

Uusimmat



Avainapteekit-lehti

Avainapteekit-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Avainapteekit-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako Avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity Avainasiakkaaksi!

Liity Avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje