Mitä shakki opettaa

  • AA0218_ela_nyt

Pelaamalla shakkia tulee paremmaksi shakissa, mutta muut taidot pitää opetella erikseen, muistuttaa toimittaja Jukka Lehtinen.

Voitin poikani shakissa viimeksi kaksi vuotta sitten hiihtolomalla Itävallassa. Päivällä olin luotsannut kymmenvuotiasta taitoihimme nähden aivan liian pitkissä ja jyrkissä rinteissä. Illalla pelasimme shakkia. Aloitimme espanjalaisella avauksella: se on shakin yleisimpiä avauksia, ja ainoa, jonka osaan edes joten kuten. Pelimme eteni tuttuun tapaan, vältin virheitä ja odotin hermostuneena milloin poikani virittämä ansa laukeaisi. Pelini alkoi ihan hyvin, mutta pian ajauduin tilanteeseen, jossa oli vain huonoja vaihtoehtoja.

Päätin edetä 1800-luvun shakin romanttisen tyylin mukaisesti hyökkäämällä rohkeasti ja antamalla piutpaut nykyaikaiselle asemapelille. Shakkasin hevosella ja jäin katsomaan mitä poika tekisi.

Hetken lautaa katsottuaan hän alkoi nauraa. Hän ei ollut varmistanut kuninkaan pakotietä, ja voitin pelin matilla, jota itse en edes ollut huomannut.

Voittoa riemuitessani kiinnitin huomiota siihen, miten poikani suhtautui tappioonsa. Pelin lopun yllätyksellisyys sai hymyn hänen huulilleen, vaikka häviö isälle olikin katkera pala.

Sittemmin pelimme ovat päätyneet aina minun tappiooni, mutta Itävallan-ottelua emme unohda.

Olen seurannut paikan päällä kymmeniä shakkiturnauksia. Kiinnitän niissäkin erityisesti huomiota siihen, miten pelaajat, ikään katsomatta, suhtautuvat tappioon pitkien ja keskittymistä vaativien pelien jälkeen. Kyyneleet, nauru, selittely ja joskus jopa raivo ovat tavallinen näky. Reaktion voimakkuuden voi ennakoida pelin kulusta. Pahinta on tietenkin johtoaseman kääntyminen tappioksi. Tuskainen hopeamitalisti ei ole harvinainen näky.

Ajan myötä nuoret pelaajat oppivat suhtautumaan tappioihin aina vain paremmin, sillä kukaan ei voita aina. Edes maailmanmestari Magnus Carlsen ei ole voittamaton. Hän vain häviää harvemmin kuin muut. Hyvä pelaaja kääntää tappion voitoksi, sillä etenkin shakissa virheet opettavat eniten.
Shakki on tasa-arvoinen peli, jossa iällä, sukupuolella tai fyysisellä kunnolla ei ole pelin kannalta merkitystä. Turnauksissa ei ole harvinaista, että pelaajien ikäero lasketaan vuosikymmenissä, ei vuosissa.

Shakki yhdistetään usein matemaattiseen ja loogiseen älykkyyteen. Siksi me vanhemmat mielellämme näemme lapset shakkilaudan äärellä. Päättely menee niin, että shakki edellyttää keskittymistä ja älykkyyttä, joita myös matematiikan opiskelussa tarvitaan – eli pelaamalla shakkia kohenevat myös koulunumerot.

Tutkimusten mukaan näin ei ole. Pelaamalla shakkia tulee paremmaksi shakissa, mutta muut taidot pitää opetella erikseen. Parhaat shakinpelaajat toki ovat keskimääräistä älykkäämpiä, mutta he ovat sitä jo valmiiksi.

Shakin yhdistämistä kouluopetukseen tarkasteltiin muun muassa tuoreessa tanskalaisessa tutkimuksessa, jossa 1.–3.-luokkalaisten matematiikan opetukseen lisättiin shakkiteema. Shakilla maustetusta opetuksesta hyötyivät erityisesti ne, jotka olivat tylsistyneitä tai muuten onnettomia.

Shakkiharrastus on ylipäätään hyödyllistä, sillä keskittymisen harjoitteleminen ei tee kenellekään pahaa, ja kilpaileminen opettaa voittamaan sekä häviämään. Mikä parasta, shakissa pääsee voittamaan isän tai äidin, joiden vanheneville aivoille niiden käyttö tekee hyvää.

Uusimmat



Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje