Tanssin viemää

  • tanssi

Oululainen Katri Rauanjoki ei tanssi liikkuakseen, vaan liikkuu tanssiakseen. Tanssi on tuonut hänelle iloa jo 40 vuoden ajan, ja hiki on tullut aina siinä sivussa.

Katri Rauanjoki oli nelivuotias rovaniemeläistyttö, kun hän aloitti balettitunnit.

– Halusin balettihameen eli tutun ja kovakärkiset tossut. Tosin lopetin baletin, kun olisi pitänyt vaihtaa pehmeät tossut kovakärkisiin, hän muistelee.

Lapin Balettiopisto järjesti kursseja myös muissa tanssilajeissa. Kymmenvuotiaana Katri näki tanssikoulussaan ensimmäisen kerran flamencoa. Hän huomasi, että flamencossa oli jotain häneen vetoavaa syvyyttä ja temperamenttia.

– Ihastuin heti siihen muotokieleen. Näkemäni esitys resonoi minussa todella voimakkaasti, Katri Rauanjoki kertoo.

Aikaa kului kuitenkin vielä seuraavalle vuosikymmenelle, ennen kuin Katri Rauanjoki muutti 1990-luvun lopulla Ouluun, löysi flamencokoulun ja alkoi hahmottaa pikkutyttönä näkemiään sevillanas-rytmejä kehossaan tanssiksi.

Hän huomasi heti ensimmäisellä tunnilla, että flamencossa riittää haastetta.

– Aiemmasta tanssiharrastuksesta oli se hyöty, että uudet opit oli helpohko ottaa vastaan, mutta huomasin myös, että laji on vaikea: siinä riittää loppuelämäksi opeteltavaa.

Oulu, tanssikaupunki

Oulu tunnetaan tanssikaupunkina, ja flamencoa voi siellä opetella ja harrastaa peräti kolmessa eri paikassa: flamencokoulu Amanecerássa, flamencoyhdistys Palo Nuevon tarjoamilla kursseilla ja vuodenvaihteen jälkeen myös tanssistudio Tanssittamolla. Tarjolla on perinteistä flamencoa elävällä kitarasäestyksellä, flamencon vaikkapa burleskiin tai itämaiseen tanssiin yhdistävää fuusioflamencoa sekä luovaa flamencoa. Oulu on yksi ensimmäisistä maamme kaupungeista, joissa on aloitettu flamencon säännöllinen opetus. Laji on silti yhä marginaalinen ja kilpailee muiden tanssilajien kanssa.

Katri Rauanjoki jakaa itsekin aikansa eri tanssilajien kesken. Nyt hän treenaa luovan tanssin ryhmässä ja keskittyy flamencoon lähinnä viikonloppukursseilla. Tarkoituksena olisi kuitenkin ottaa flamenco osaksi viikoittaista treenirutiinia. Tanssin lisäksi aktiivinen nainen joogaa, ui ja harjoittaa arkiliikuntaa kävelemällä ja pyöräilemällä.

Tanssin henkinen hyöty

Katri Rauanjoki on hyvä esimerkki ihmisestä, jolle tärkeintä liikunnassa on sen tuottama ilo, eivät sykelukemat tai suoritetut kilometrit.

– Se tunne, kun musiikki vie! Siitä tulee iloiseksi, hän sanoo.

Flamenco on myös hyvin fyysistä ja se vaikuttaa eritoten ylävartaloon.

– Flamencossa käytetään paljon käsiä, mikä auttaa yläselän jumeihin, joita kertyy etenkin kirjoittaessa, hän sanoo.

Suurin hyöty on kuitenkin henkinen.

– Tanssi on aina ollut elämässäni se iloinen asia. Aina jaksaa lähteä tanssitreeneihin. Tanssissa riittää haastetta, mutta vaikkapa kuntosalilla käymiseen kyllästyn kahdessa viikossa, hän sanoo.

Ilo, sosiaalisuus ja mahdollisuus itsensä ilmaisuun motivoivat häntä paremmin kuin suoraviivainen fyysisyys.

– Toki juoksulenkinkin jälkeen on hyvä olo, mutta minulle juokseminen on kuitenkin ennen kaikkea suoritus.

Syvyyttä tanssiin tuovat myös sen syvästi ihmisyyteen vaikuttavat juuret, sillä Katri näkee tanssin osana ihmisen biologiaa ja historiaa.

– Ihminen on tanssinut ja ilmaissut itseään liikkumalla aina. Se muinainen luolamies on liikkeen avulla nuotion valossa näyttänyt, kuinka mammutti kaatui.

Oululaistanssijan mielestä se, mitä itsestä tulee tanssiessa ulos on tärkeämpää kuin se, miltä näyttää.

Valoa ja voimaa

Flamencossa alati läsnä oleva rytmi ja palo heijastuu myös Katri Rauanjoen kirjoitustöihin. Hän työskentelee äidinkielenopettajana ja on myös kirjailija.

– Tekstissä rytmi, joka on aina siellä taustalla, on minulle hyvin tärkeää, hän sanoo.

Katrin mielestä flamencon suurin anti on sen tarjoamassa valossa ja toivossa. Hänen viimeisimmän – masennuksesta kertovan – kirjan julkistamisjuhlassakin kuultiin siksi flamencolaulua.

Flamencon rytmejä voi verrata elämään. Soleá on yksi flamencon vanhimmista paloista eli tyylilajeista. Sen avulla kerrotaan syvistä, traagisistakin tunteista. Buleriasta tanssiessa taas iloitaan, leikitellään ja keppostellaan. Soleá por bulerias yhdistää nämä kaksi tyyliä.

– Ei niin synkkää soleáa, etteikö se päättyisi buleriakseen. Aina ei tarvitse olla täysin onnellinen loppu, mutta flamencossa siellä lopussa on kuitenkin edes vähän valoa ja voimaa.

Lue lisää:

Liikunnasta on iloa ja hyötyä

Uusimmat


1680-2017_Septabene_e-banner

Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje