Paniikkihäiriö: Salailu ja häpeä vievät energiaa

  • paniikki_hairio

Milka Tarkiainen, 31, on elänyt paniikkihäiriön kanssa kymmenen vuotta.

Pakko päästä pois tästä tilanteesta. Pyörryttää. Heikottaa. Sydän pamppailee. Entäs jos oksennan tai sekoan? Milka Tarkiaiselle arkiset tilanteet, kuten ruuhkat, jonottaminen, automatkat, konsertit tai hissimatkat ovat kauhistus. Hänen pitää valmistautua niihin: varmistaa missä on lähin vessa, tietää että pääsee tarvittaessa pois. Tilanteiden hallitsemattomuus tai ennustamattomuus pelottaa.

Ensimmäisen paniikkihäiriökohtauksensa Milka sai 13-vuotiaana ollessaan junassa matkalla Kotkan Meripäiville. Hänelle tuli huono, huimaava olo. Tuntemukset menivät silloin kuuman kesäpäivän piikkiin. Seuraavan kerran paniikkihäiriöoireita ilmaantui, kun Milka oli 20-vuotias. Hän oli juuri aloittanut e-pillereiden käytön. Aina 15 minuuttia pillerin ottamisen jälkeen hengitys alkoi tihentyä, sydän tykyttää, vatsa meni löysäksi ja kasvoille nousi kylmä hiki.

Milka arveli ensin, että hänellä on jännitysvatsa. Tuntemuksiin kuului kuitenkin myös pelkotiloja. Nettihakujen avulla itse tehty paniikkihäiriödiagnoosi vahvistettiin työterveyshuollossa. Milkalle määrättiin rauhoittava lääkitys.

– Lääkitys teki minusta apaattisen ja flegmaattisen. Olin ollut avoin kaikelle, innostuva ja impulsiivinen. Kaveritkin sanoivat, etten ole oma itseni.

Milka luopui lääkkeistä.

– Työterveyshuollossa oltiin sillä kannalla, että pelkään ihmisiä.

Tätä Milka ei tunnista.

– Ihmiset itsessään eivät aiheuta paniikkia, vaan enemmänkin epätietoisuus siitä, milloin pääsen pois jostakin tilanteesta. Suljetut paikat, tungokset ja odottaminen pelottavat.

Milka uskoo, että ehkäisypillerit laukaisivat hänessä piilevänä olleen paniikkihäiriötaipumuksen. E-pillerien lisäksi hormoneilla on muutenkin ollut roolinsa Milkan paniikkioireiden ilmaantumisessa. Kuukautisten aikaan ja stressitilanteissa oireet pahenevat.

Pahimmillaan Milkan paniikkihäiriö oli reilut viisi vuotta sitten. Tuolloin hääjärjestelyt ja silloisen työpaikan kehno ilmapiiri stressasivat.

– Treenasin ja laihdutin. Keho oli hormonimyrskyssä. Iho kukki. Kovat kuukautiskivut pakottivat sikiöasentoon, Milka muistelee.

Mielen hallinnan keinot auttavat

Hormonit vaikuttivat Milkan paniikkioireisiin myös raskaaksi tulemisen yhteydessä. Tuolloin hänelle oli määrätty aivolisäkehormonien eritystä lisäävä lääke, klomifeeni, edistämään munarakkulan kypsymistä ja munasolun irtoamista.

– Minua varoiteltiin lääkkeelle tyypillisistä haittavaikutuksista, kuten pahoinvoinnista, mutta lääke tasoittikin oloani.

Milka ja hänen miehensä olivat yrittäneet lasta kauan. Nyt Milka tuli raskaaksi. Arviota hormonien ja paniikkioireiden välisestä yhteydestä vahvisti se, että raskausaika tasoitti paniikkihäiriötä.

Nyt kaksivuotias tytär Elle suuntaa äidin ajatuksia muualle.

– Paniikkihäiriö on itsekäs ongelma. Lapsen kanssa en ehdi keskittyä itseeni. Pahinta paniikkihäiriössä on se, että oireita alkaa itse lietsoa niitä tarkkaillessaan.

Työnsä Milka on aina pystynyt hoitamaan oireitta. Töissäkin kun on pakko keskittyä muuhun kuin omaan olotilaan.

– Minussa on erillinen työmoodi, jonka napsautan päälle. Näin olen tehnyt esimerkiksi silloin, kun olen toiminut valokuvaajana häissä. Silloin unohdan itseni.

Milka työskentelee toimistopäällikkönä pelifirmassa. Hän kuvailee olevansa paniikkihäiriön kanssa hyvänpäivänväleissä. Oireita tulee harvemmin kuin ennen, ja Milka pitää paniikkihäiriötään nyt täysin psyykkisenä, sillä hän ei käytä hormoneihin vaikuttavaa lääkitystä.

– Mielen aiheuttama kehä, tilanteiden ja niiden aiheuttavien kehon oireiden pelkääminen, on kuitenkin jäänyt päälle.

Erilaiset mielen hallinnan keinot auttavat häntä. Lähestyvä kohtaus ilmoittelee itsestään kehoa painavana huolena, kouraisuna sekä mielessä että vatsanpohjassa. Ja kun normaalisti taukoamatta puhuva Milka hiljenee, läheisetkin tietävät, että nyt hän tarvitsee oman hetkensä. Omissa oloissa rauhassa oleminen ja rauhallinen hengittäminen auttavat.

– Hengittelen nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Sanon itselleni, että eihän tässä ole mitään hätää ja muistutan, että muutkin selviävät tästä.

Häpeä ja salailu vievät energiaa

Kun kohtaus on päällä, auttaa muuhun keskittyminen: kassajonossa voi pelata kännykkäpeliä tai laskea rannekorun helmiä, autossa auttavat äänikirjat ja rauhoittavat soittolistat.
Kun luvassa on matka tai tapahtuma, Milka syö terveellisemmin ja niukemmin, jotta vatsa ei voisi huonosti. Ripulia hillitsevä lääke kulkee laukussa mukana. Hän myös tutkii netistä etukäteen reitin varrella olevat pysähdyspaikat ja metsäiset pätkät.

– Luonto tuo suojaa ja hyvää oloa.

Myös avoimuus on hillinnyt oireita.

– Asian peitteleminen, häpeä ja salailu vievät valtavasti energiaa. Kerron avoimesti mukana matkustaville, miksi minulla on autossa vessapaperirulla.

Kokemusten jakaminen on saanut monet puolestaan avautumaan hänelle omasta paniikkihäiriöstään. Milka kokee, että oireilu on tarjonnut hänelle mahdollisuuden lisätä tietoa aiheesta. Iän myötä myös itsevarmuus on kasvanut.

– Nyt ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut minusta ajattelevat.

Ole aktiivinen, vaikka pelottaa

Milka hakeutuu hyvältä tuntuvien tekemisten ja asioiden äärelle. Tärkeää on olla välttelemättä paikkoja, joissa on joskus saanut kohtauksen.

– Ei ole mitään, mitä en voisi tehdä. Toisaalta en halua altistaa itseäni kohtauksille.
Lentomatkoista hänellä on hyviä ja huonoja kokemuksia. Vielä ei pidempi lentomatka onnistuisi, mutta ajatus Euroopan sisäisestä lennosta ei ahdista.

Pienet onnistumiset ruokkivat hyvää jaksoa. Niitä kannattaa haalia. Esimerkiksi ennen pitkää automatkaa Milka saattaa käydä kaupassa ja todeta itselleen, että selvisi siitä hyvin.

Hän kannustaa muita paniikkihäiriöstä kärsiviä olemaan aktiivisia, vaikka pelottaa.

– Se pahin, minkä kuvittelet tapahtuvaksi, ei ole oikeasti niin paha eikä vetäytymisen arvoista. Ja muista, että et ole yksin. Kohtalotovereita on paljon.

Paniikkihäiriö:

  • Paniikkihäiriön alkaminen liittyy monilla stressaavaan elämänmuutokseen.
  • Kohtauksiin liittyvä pelko ja häpeä saattavat johtaa niitä aiheuttavien tilanteiden välttelyyn ja elämän kaventumiseen. Kohtauksia voi helpottaa ja vähentää terveillä elämäntapavalinnoilla, liikunnalla ja rentoutumisharjoituksilla.
  • Läheisten on tärkeä tietää tilanne ja ymmärtää häiriön pelottavuus.
  • Paniikkihäiriötä hoidetaan myös psykoterapialla.
  • Kohtaukset ovat vaarattomia, mutta jos niitä tulee useita lyhyen ajan sisällä, on hyvä hakeutua lääkäriin mahdollisen fyysisen sairauden selvittämiseksi.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, mielenterveysseura.fi

Uusimmat



Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje