Läsnäolon voima

  • eeppi_ursin

Kun on oma itsensä ja malttaa olla tässä ja nyt läsnä, saa käyttöönsä paljon iloa ja voimaa. Pienilläkin rutiineilla voi olla iso merkitys, sanoo Eeppi Ursin.

Levynjulkaisukeikka syyskuussa 2017. Tätä hetkeä Eeppi Ursin on odottanut. Hänen rakkaudella rakentamansa soololevy Jäljet on juuri julkaistu. Uuden bändin ja taustalaulajien kanssa on hiottu soundia. Eeppi on valmis.

Mutta keikan alussa hän ei kuule omaa ääntään. Miksaus etsii uomiaan. Vaikka olosuhteet eivät ole täydelliset, hän päättää antaa mennä.
– Ajattelin, että kaikki kokemusvarasto vain käyttöön. Nyt iloa, hymyä, energiaa, heittäytymistä!

Vahva ääni kantaa klubin takaseinään saakka.

40-vuotias Eeppi Ursin tunnetaan ehkä parhaiten a cappella -yhtye Club for Fivesta. Vuonna 2014 hän lauloi tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa. Hän pitää keikkailusta erilaisten kokoonpanojen kanssa sekä myös työskentelystä teatterihankkeissa. Laulamisen lisäksi musiikin monitaituri sovittaa, sanoittaa, harjoituttaa sekä soittaa pianoa.

Itseään huolehtijaksi, huolestujaksi ja triplatsekkaajaksi kuvaileva laulaja on vähitellen, kokemus kokemukselta, oppinut päästämään irti hallitsemisen ja täydellisyyden vaatimuksesta. Enää hän ei biisin aikana mieti seuraavaa välispiikkiä. Riittää, kun on läsnä juuri nyt.

Jazzlaulajana Eeppi Ursin on oppinut jättämään ääneensä pieniä, tunteet paljastavia rosoja. Hän kiittelee tuottajiaan Jyri Sariolaa ja Kai Poutasta, jotka kannustivat häntä laulamaan uudella levyllä myös rohkeammin, lujempaa.
– Olen aina rakastanut laulujen isoja kertosäkeitä. Nyt olen antanut niiden puhjeta kukkaan myös omassa laulamisessani. Vahvasta, koko kehon läpi virtaavasta kertosäkeestä tulee koko esitykseen kantava ja eheyttävä olo, Eeppi sanoo.

Isojen kertosäkeiden rinnalla pienet, tärkeät arjen asiat pitävät huolta Eepin kehon ja mielen voimasta. Hän esimerkiksi aloittaa päivänsä nauttimalla vesilasillisen, johon on sekoitettu lusikallinen omenaviinietikkaa, sillä hän pitää happamista mauista.

Laulajan energiatankkaus onnistuu myös kävelyretkillä rauhallisilla kotinurkilla Helsingin Kruununhaassa sekä joogaamisen ja meditoinnin avulla. Keikkoihin Eeppi valmistautuu suorittamalla pienen arkisen rutiinin, hampaiden pesun, tavallista huolellisemmin keskittyen.

Varsinkin soololevyn viimeistelemisen aikoihin hän ammensi lisäenergiaa lankutuksista ja punnerruksista, sillä kehon keskikohta, oma ääni ja oma voima ovat kaikki samaa tiivistä kudelmaa.

Oman, persoonallisen äänen löytyminen on ollut sarja havaintoja, joista Eeppi on tunnistanut itsensä. Vaikka hän oli lapsena ujo punastelija, ihmisten eteen meneminen veti jo varhain häntä puoleensa.

Kouluaikoina kymmenen vuotta oboen soittoa opetti hengittämistekniikan, vartalon tuen ja nuottienlukutaidon.
– Tiesin, että minusta tulee muusikko, mutta en halunnut klassisen musiikin puolelle.

Parikymppisenä hän pyrki Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle. Maailmaan ei silloin mahtunut muita vaihtoehtoja.
– Halusin sitä niin hirveästi, että väkisin yrittäminen kääntyi itseään vastaan.

Kun oppilaitoksen ovi pysyi kiinni, pettymys opetti höllentämään otetta ja avautumaan muille tilaisuuksille. Sittemmin erityisesti teatterityöt ovat opettaneet Eepille auki olemista, pelkoja kohti menemistä ja omien epätäydellisyyksien hyväksymistä. Hän muistelee, kuinka kerran teatteri Avoimien Ovien Naisten sirkus -kabareen harjoituksissa heitti roolivihkonsa lattiaan, koska oli niin lukossa. Ohjaajan käsittelyssä oli vaikea antautua haavoittuvaksi.

– Kaikki tekevät virheitä, sille on vain antauduttava. Nykyään olen valmis kokeilemaan ja mokaamaan, olemaan sitä mitä olen.

Esimerkiksi improvisointi saattaa laulaessa tuntua epämukavalta hypyltä tuntemattomaan, mutta silti se saattaa tuoda iloa. Kun harjoitellaan, jokin outo juttu voi nytkäyttää kokonaisuutta eteenpäin.
– Teatteri on tuonut merkityksen ja sisältöä tekemiselleni. Sen ansiosta tajusin, että musiikki ei ole minulle itseisarvo, mutta tarinoiden kertominen on.

Eeppiä kiinnostavat ihmisten erilaiset valinnat. Pohdinnat päätyvät hänen sanoituksiinsa. 

– Miksi jäämme, kun olisi parempi lähteä? Miksi loukkaamme toisiamme? Miksi joku haluaa kadota? Ihmisen mysteereistä ja keskeneräisyyksistä riittää aiheita lauluihin, hän toteaa.

Muista nämä

1. Arjen pienet rutiinit

Arjen pienet rutiinit merkitsevät elämän kokonaisuuden kannalta paljon. Kun niitä suorittaa hieman eri otteella kuin yleensä, aivot saavat uusia virikkeitä kuin huomaamatta. Harjaa hampaat, nosta kahvikuppi, paina hissin nappeja tai rapsuta rakastasi eri kädellä kuin yleensä. Arkisiin asioihin tarttuminen totutusta poikkeavalla tavalla on yksi esimerkki siitä, miten pienetkin uudet asiat virkistävät.

Aivomme kun janoavat uusia kokemuksia ja ideoita. Uudet kokemukset ja aistimukset suojaavat tutkitusti aivosoluja ja vauhdittavat esimerkiksi oppimista. Muistatko, miltä tuntui kun viimeksi vaihdoit vähän maisemaa, tapasit uuden kiinnostavan ihmisen tai kuljit kauppaan rutiineistasi poikkeavaa reittiä?

Lähde: Terve.fi

Musiikin hyvää tekevä vaikutus

Musiikin hyvää tekevä vaikutus niin kehoon kuin mieleen on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Musiikin kuunteleminen voimistaa motivaatiota, tasoittaa verenpainetta ja lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipuja. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin musiikin kuuntelemisen vaikuttavan suotuisasti myös aivojen muovautuvuuteen aivoinfarktista toipumisessa.

Oma musiikkimaku ja keholle luontaiset rytmit ratkaisevat, millaiset tahdit ja tempot purevat juuri sinuun parhaiten. Musiikin tunteita ja kehon olotiloja säätelevää voimaa voisikin käyttää tietoisemmin. Miten olisi juuri itselle sopivat soittolistat kotitöiden taustaksi, kävelylle, opiskeluun tai illalla rauhoittumiseen?

Lähde: Aivoliitto.fi

Tunnista tunteesi

Tunnista tunteesi. Joskus tuntuu siltä, että on hymyiltävä vaikka sitten hampaat irvessä. Tilanteessa auttaa, jos myöntää itselleen, että mielen pohjalla väikkyy hankalia tunteita. Niitä kannattaa kuulostella – ja siirtyä sitten eteenpäin. Paine tuntea oma olo jatkuvasti myönteiseksi voi suotta kasata mieleen tummia pilviä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kielteisiksi koettujen tunteiden, kuten surun ja pettymyksen, torjuminen ja arvosteleminen tekee olon entistä synkemmäksi. Niillä tutkituilla, jotka antoivat tunteidensa tulla ja mennä vapaasti, ilman että he tuomitsivat omia tunnetilojaan, havaittiin vähemmän mielialahäiriöihin liittyviä oireita.

Hyväksyvä, vastaanottavainen asenne kaikenlaisia tunnetiloja kohtaan voi siis auttaa pitämään mielialan tasaisempana. Erilaiset tunteet kuuluvat elämään limittäin ja lomittain.

Lähde: news.berkeley.edu

Arjen rikastaminen

Pieniltä tuntuvien asioiden ”salakuljettaminen” arkeen saattaa muuttaa elämää yllättävän paljon.

Esimerkiksi:
Muutama minuutti hiljaisuutta. Pieni tovi vapaana virtaavan, sensuroimattoman tekstin kirjoittamista. Luovuutta edistävien työvälineiden, kuten värikynien, piirustuspaperin, muistikirjan tai lankojen näkösällä pitämistä. Raaka vihannespala, kourallinen marjoja tai pala hedelmää aterian yhteydessä. Auton pysäköinti hivenen kauemmaksi ovelta. Hetkeksi jaloille nouseminen tuolista. Kiitosten lausuminen ääneen. Vastaamalla kyllä, kun tyypillisesti kieltäytyisi. Tekstari ihmiselle, josta ei ole kuullut vähään aikaan. Yksi kannustava lause kaverille – tai ihan vain itselle.

Lähde: Lifehack.org

Rajojen asettaminen

Rajojen asettaminen tekee hyvää. Kun osaa kuunnella itseään ja ilmaista tarpeitaan, osaa helpommin ilmaista myös sen, mitä ei tarvitse tai halua. Kun huolehtii itsestään hyvin, on entistä parempi valmius huolehtia myös läheisistä hyvin. Iloisena ja hyvinvoivana on helpompi olla läsnä muille.

Jos omien halujen tunnistaminen ja esiin tuominen tuntuu vaikealta, voi ensin harjoitella pienten asioiden kanssa: Haluanko todella katsoa tätä televisio-ohjelmaa vai onko tämä vain tapa? Voisinko kieltäytyä työhön liittyvästä, mutta ei pakollisesta iltamenosta ja mennä sen sijaan lenkille? Samalla tulee oppia omasta itsestä: mikä tuntuu siedettävältä ja hyväksyttävältä, mikä stressaa, kenen odotusten mukaan toimin, arvostanko sitä, miltä minusta tuntuu?

Lähteet: Mielenterveysseura.fi, Psychcentral.com

Uusimmat




Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje