Tyroksiini-lääke on yleensä hyvin siedetty

  • tyroksiini

Tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni, joka muun muassa säätelee kasvua ja kehitystä, aineenvaihduntaa ja verenkiertoa.

Tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni, jonka tehtävä on säädellä kasvua ja kehitystä, aineenvaihduntaa, ruumiinlämpöä sekä verenkiertoa. Tyroksiini-lääkettä käytetään pääasiassa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Lääkkeen vaikuttava aine on levotyroksiininatrium. Lääkettä myydään kauppanimellä Thyroxin.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhanen sijaitsee kaulassa kurkunpään alapuolella. Parikymmentä grammaa painava rauhanen voi tuottaa tyroksiinia joko liian vähän tai liikaa. Vajaatoiminta, hypotyreoosi, hidastaa aineenvaihduntaa. Liikatoiminta, hypertyreoosi, puolestaan kiihdyttää sitä. Liikatoiminnan taustalla on useimmiten niin sanottu Basedowin tauti. Vajaatoiminnan yleisin syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien mittaan. Se todetaan verikokeiden avulla mittaamalla niin sanottu TSH-arvo. TSH on aivolisäkkeen erittämä hormoni. Tyroksiini-lääke korvaa hormonipuutoksen.

– Jos puutosta ei korvata, potilaalle tulisi muistiongelmia, ja sydänverisuonitautien mahdollisuus kasvaa, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Seija Eskelinen.

– Vajaatoiminnan oireita on paljon: esimerkiksi väsymys, masennus, painon nousu tai hiuksien oheneminen iän myötä. Samat oireet ovat hyvin yleisiä myös ilman, että kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Siksi on tärkeää, että koehoitoihin ei lähdettäisi helpolla. Diagnoosi tulee tehdä oikein ja pätevästi, Eskelinen korostaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ilmenee pääosin myöhäisessä keski-iässä tai sen jälkeen. Sairaus on naisilla monta kertaa tavallisempi kuin miehillä.

Ensimmäisen kerran kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidettiin vuonna 1891 lampaan kilpirauhasesta eritetyllä uutteella. Ensimmäinen synteettinen tyroksiini (tetrajodityroniini, T4) tuli markkinoille vuonna 1958. T4-hoito on yhä ensisijainen hoitomuoto. Poikkeuksellisissa kilpirauhasen vajaatoiminnan tilanteissa saatetaan T4-hoitoon lisätä myös T3-valmiste liotyroniini.

Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii lääkityksen

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinitableteilla. Sairauteen ei voi vaikuttaa elintavoilla tai itsehoidolla.

– Lääke on yleensä hyvin siedetty ja oikea annostus on helppo löytää, mutta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintyvä keskustelu vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, Eskelinen toteaa.

Hän viittaa keskusteluun, joka kritisoi T4-hoitoja ja vaatii rinnalle niin sanottuja T3-hoitoja.

– Kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi helpoimmin hoidettavia sairauksia. On aikamme ilmiö, että laajaan tutkimusnäyttöön perustuva asiantuntijavalta kyseenalaistetaan, Eskelinen pohtii.

Asiantuntijat muistuttavat, että esimerkiksi masennusta tai ylipainoa ei tule hoitaa kilpirauhasvalmisteilla.

Tyroksiinitabletteja on saatavilla 25 ja 100 mikrogramman vahvuisina. Tabletti otetaan kerran päivässä aamulla tyhjään mahaan, mieluiten veden kera. Vatsahappolääkkeet ja rautavalmisteet vähentävät tyroksiinin imeytymistä elimistöön, minkä vuoksi lääkkeiden otolla tulisi olla vähintään neljän tunnin väli.

– Ongelma on edelleen se, että lääkkeen määrääjällä ei ole potilaan kokonaislääkitys välttämättä selvillä, mikä johtuu muun muassa potilaskertomusjärjestelmien sirpaleisuudesta. Viimeistään apteekissa onkin hyvä valistaa tyroksiinilääkkeen oikeasta ottotavasta ja tarkistaa, onko sillä yhteisvaikutuksia potilaan muun lääkityksen kanssa, Eskelinen sanoo.

– Reseptin uusimisen yhteydessä tulisi selvittää, milloin edellinen TSH-arvo on otettu. TSH on tärkeä korvaushoidon mittari. Se tulisi tarkistaa annoksen vakiintumisenkin jälkeen vuoden tai kahden välein.

Tyroksiinin annostelu on tarkkaa

Tyroksiinin annostelu on yksilöllistä; siihen vaikuttaa paino ja muu lääkitys. Aloitusannos on 25–50 mikrogrammaa vuorokaudessa, ylläpitoannos 100–200 mikrogrammaa. Tyroksiinilääkitystä tulee nauttia tarkasti lääkärin ohjeiden mukaan. Annoksia ei saa itse muuttaa.

Tyroksiinilääkitys lisää varfariinin vaikutusta. Lisäksi suun kautta otettavan diabeteslääkityksen tarve voi kasvaa. Estrogeenihoito lisää mahdollisesti tyroksiinin tarvetta.

Haittavaikutukset johtuvat lähes yksinomaan annoksen liian nopeasta suurentamisesta tai liian korkeasta ylläpitoannoksesta. Oireet muistuttavat kilpirauhasen liikatoimintaa: ilmenee muun muassa sydämentykytystä, ripulia, laihtumista ja kiihtymistä.

Tyroksiinihoito on suurimmalla osalla potilaista elinikäinen. Vuonna 2016 tyroksiini-lääkettä käytti yli 320 000 suomalaista. Joidenkin arvioiden mukaan joka kolmas tyroksiinihoito on turha.

Tiesitkö tämän tyroksiinista?

  • Tyroksiinin puute aiheuttaa väsymystä, palelua, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista.
  • Raskaus lisää tyroksiinin tarvetta. Tyroksiinihoito ei estä imettämistä.
  • T3-hoito ei kuulu Suomessa julkisen terveydenhoidon piiriin.

Lähteitä myös: Ilari Paakkari (et.): Tyroksiini, Lääkeopas Duodecim, 18.11.2014. Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta, Lääkärikirja Duodecim, 8.5.2017. Pasi Salmela (et.): Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2016, Lääkärilehti.fi.

Uusimmat


Orion_banneri_215x500_0917_keraily_v2


Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje