Masennuslääkkeet lisäävät aivojen muovautuvuutta

  • essitalopraami

Masennuslääkkeitä määrätään myös muun muassa ahdistuneisuuteen, syömishäiriöihin, paniikkikohtauksiin, krooniseen kipuoireyhtymään ja pakko-oireyhtymään.

Suomen markkinoilla on lähes 30 masennuslääkeainetta ja eri vahvuuksineen reilusti yli sata masennuksen hoitoon tarkoitettua lääkevalmistetta. Kehitystyön tuloksena on saatu aikaan tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat entistä turvallisempia ja joissa on vähemmän haittavaikutuksia.

Masennuslääkkeitä on paljon erilaisia

Vanhempia masennuslääkkeitä ovat niin sanotut trisykliset ja tetrasykliset lääkkeet, joita myydään kauppanimillä Anafranil, Doxal, Surmontil ja Triptyl. Niiden vaikuttavat aineet ovat klomipramiini, doksepiini trimipramiini ja amitriptyliini.

Uudempia lääkkeitä ovat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, jotka vilkastuttavat hermovälittäjäaine serotoniinin toimintaa. Näitä SSRI-lääkkeitä ovat muun muassa Escitalopram, Fevarin ja Optipar. Niiden vaikuttavat aineet ovat essitalopraami, fluvoksamiini ja paroksetiini. Monoamiinioksidaasi-A-estäjät koostuvat ainoastaan moklobemidiä sisältävistä valmisteista. Yksi kauppanimi on Aurorix.

Muut masennuslääkkeet -ryhmä sisältää pääasiassa uudempia lääkeaineita. Kauppanimiä ovat muun muassa Azona, Efexor ja Remeron. Vaikuttavat aineet ovat tratsodoni, venlafaksiini ja mirtatsapiini.

Masennuslääkkeiden vaikutusta ei tiedetä tarkalleen

Ensimmäiset masennuslääkkeet löydettiin vahingossa 1950-luvulla. Suomeen lääkkeet saapuivat todennäköisesti jo 1960-luvulla. Imipramiini ja amitriptyliini ovat meillä yhä markkinoilla.

– Masennuslääkkeiden vaikutusta ei tiedetä vieläkään tarkalleen. Se kyllä tiedetään, millaiset vaikutuskohteet niillä on aivoissa ja millaisia neurokemiallisia muutoksia ne saavat aikaan, sanoo akatemiatutkija Tomi Rantamäki Helsingin yliopistosta. Hän tekee masennuksen hoitoon ja lääkkeisiin liittyvää tutkimusta biotieteiden laitoksessa.

Jo varhain todettiin, että lääkeaine vaikuttaa tiettyjen hermovälittäjäaineiden tasoon heti, mutta mielialavaikutus tulee vasta viikkojen, jopa kuukausien päästä.

– Viime vuosina on tutkittu, miten masennuslääkkeet vaikuttavat pitkällä aikavälillä aivojen muovautuvuuteen ja mitä hyötyä siitä on aivoille, Rantamäki kertoo.

Masennuslääkkeiden on havaittu lisäävän esimerkiksi hermokasvutekijöiden määrää, uusien hermoyhteyksien muodostumista ja jopa uusia hermosoluja aivoissa. Lääkeainetta, joka tietäisi, mihin kohtaan aivoja hermosolu pitäisi valmistaa tai minkälaisen hermoyhteyden hermosolun tulisi muodostaa, ei kuitenkaan ole. Aivojen oma aktiivisuus ja vuorovaikutus ympäristön kanssa ohjaa näitä prosesseja.

– Ei ole hyvä, jos vain ottaa pillerin ja odottaa sängyssä jotain tapahtuvaksi. Kyse on kokonaisuudesta. Myös käyttäytymistä tulisi mahdollisuuksien mukaan ohjata tervehtymistä tukevaan suuntaan, Rantamäki korostaa.

Noin 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi huimasti 1990-luvulla. Sittemmin käyttömäärät ovat tasoittuneet. Nykyään noin 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä. Masennus ei ole ainoa selitys kasvavalle käytölle, sillä masennuslääkkeitä määrätään myös muun muassa ahdistuneisuuteen, syömishäiriöihin, paniikkikohtauksiin, krooniseen kipuoireyhtymään ja pakko-oireyhtymään. Kuntoutuksella on suuri merkitys kaikissa masennuslääkkeiden käyttöaiheissa.

Masennuslääke-nimi onkin tutkijan mukaan harhaanjohtava, koska lääkeaineet vaikuttavat myös tiloihin, joissa masennus ei ole läsnä.

– Joskus asiakas voi jopa säikähtää lukiessaan pakkausselostetta. Itse miellän nämä lääkeaineet sellaisiksi, että ne lisäävät aivojen muovautuvuutta ja palautuvuutta, Rantamäki sanoo.

Masennuslääkkeisiin voi liittyä riskejä ja haittavaikutuksia. Vaikkakin harvinaista, jotkin masennuslääkkeet voivat voimistaa itsetuhoisia ajatuksia erityisesti nuorilla masentuneilla. Asiassa on toinenkin puoli: masennus lisää usein itsemurhan riskiä, mutta masennuslääkkeiden käytön lisääntymisen myötä itsemurhien määrä on viime vuosina vähentynyt.

Vanhojen masennuslääkkeiden yleisinä haittavaikutuksina ilmenee suun kuivumista, ummetusta ja virtsaamisvaivoja. Ne voivat vaikuttaa myös oppimiseen ja muistiin heikentävästi. SSRI-lääkkeet saattavat aiheuttaa häiriöitä ruoansulatuskanavassa ja seksuaalitoiminnoissa, myös ahdistus voi lisääntyä. Haittavaikutukset voivat olla alussa voimakkaita. Tavallisesti ne lievittyvät ajan myötä. Masennuslääkkeitä pidetään yleisesti hyvin siedettyinä.

Lääkehoito tulee aina suunnitella tarkkaan lääkärin kanssa. Tarkkaavaisuutta on noudatettava erityisesti uuden valmisteen käytön aloittamisen yhteydessä sekä sopivan kipulääkkeen valinnassa.

Lähteenä haastattelun lisäksi: Matti O. Huttunen: Lääkkeet mielen hoidossa, Duodecim Terveyskirjasto

Lääkityshoitoon oikea taso

  • Vaikutukset mielialaan ilmenevät hyvin hitaasti. Yksilöllinen lääke tai lääkityksen taso on vaikea löytää, ja osa syö masennuslääkkeitä turhaan.
  • Monien masennuslääkkeiden puoliintumisajat ovat pitkät. Lääkkeenoton lopettaminen on tehtävä ohjatusti, ei omin päin.
  • Jotkin nukutusaineet, kuten ketamiini ja ilokaasu, voivat lievittää masennusoireita nopeasti. Masennusta hoidetaan myös sähköhoidoin.

Uusimmat



Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje