Antihistamiinit ovat siitepölyallergioiden hoidon perusta

  • loratadiini

Antihistamiinit ovat lääkeaineita, jotka lievittävät allergisia oireita iholla ja limakalvoilla sekä silmissä ja hengitysteissä. Aiemmin antihistamiinit saattoivat väsyttää, mutta eivät enää.

Antihistamiinit ovat lääkeaineita, jotka lievittävät allergisia oireita iholla ja limakalvoilla sekä silmissä ja hengitysteissä. Ne toimivat siitepölyallergioiden hoidon perustana. 

Antihistamiineja voidaan tarkastella laajasti ja suppeasti. Jokapäiväisessä kielenkäytössä antihistamiineilla tarkoitetaan histamiini H1-reseptorinsalpaajia. Laajemmin käsiteltynä antihistamiineja ovat myös histamiini H2-, H3- ja H4-reseptorinsalpaajat.
Tämä artikkeli käsittelee pääosin H1-reseptorinsalpaajia, joita käytetään akuuttien allergioiden hoitoon.

Näin antihistamiini toimii

Antihistamiinin tarkoitus on estää histamiinin vaikutus. Histamiinia esiintyy elimistön kaikissa osissa, erityisen runsaasti ihossa, ruoansulatuskanavassa ja keuhkoissa. Sitä vapautuu allergisissa reaktiossa ja tulehdusreaktioissa. Vapautuessaan histamiini aiheuttaa turvotusoireita, verenpaineen laskua, keuhkoputkien ahtautumista ja kutinaa.

Histamiinia löytyy myös runsaasti aivoista, missä se pitää yllä vireystasoa. Jos antihistamiinia kulkeutuu aivoihin, se aiheuttaa väsymystä. Niin sanotut ensimmäisen sukupolven antihistamiinit tunnettiinkin siitä, että ne nukuttivat.

– Joissakin maissa käytetään ensimmäisen sukupolven antihistamiineja edelleen huonolaatuisen unen hoitoon, mutta ei enää Suomessa, kertoo biolääketieteen professori ja tutkimusjohtaja Pertti Panula Neurotieteen Tutkimuskeskuksesta Helsingin yliopistosta.

Histamiinia löydettiin ensimmäisen kerran elimistöstä 1900-luvun alussa. Tutkijat havaitsivat, että histamiini aiheutti marsuilla allergiatyyppisiä oireita. Havainnon myötä histamiinin vaikutusta torjuvien aineiden kehitys lähti lentoon.

1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa kehitettiin ensimmäisen sukupolven antihistamiinit. Niiden havaittiin muun muassa estävän hapon eritystä mahassa.

– Tärkeä muutos on ollut, että löydettiin sellainen lääkeaine, joka ei siirry verenkierrosta aivoihin ja aiheuta väsymystä. Nyt meillä on kokonainen joukko väsyttämättömiä antihistamiineja, jotka leviävät suun kautta kaikkialle elimistöön, mutta eivät aivoihin, Panula toteaa.

Antihistamiinit itsehoitolääkkeinä

Antihistamiineja käytetään itsehoitolääkkeinä etupäässä heinänuhan, aivastelun, allergisten silmätulehdusten ja kutiavien hyönteispistosten hoitoon. Ne ovat turvallisia lääkeaineita ja niillä on vähän haittavaikutuksia. Joillakin antihistamiinit voivat aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, suun kuivumista ja uupumusta. Vaikeat haittavaikutukset ovat kuitenkin harvinaisia.

– Jotkin antihistamiinit ovat saattaneet aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä lisääviä vaikutuksia, mutta sellaiset lääkkeet ovat poistuneet markkinoilta, Panula toteaa.

Antihistamiineja saa sekä tabletteina että nestemäisessä muodossa. Ne imeytyvät hyvin suun kautta otettuina ja ovat yleensä hyvin siedettyjä.
Tutuimpia vaikuttavia aineita ovat setiritsiini (kauppanimiä muun muassa Zyrtec, Histec ja Heinix) ja loratadiini (Clarityn, Tuulix) sekä niiden jalostetummat muodot levosetiritsiini (Xyzal) ja desloratadiini (Aerius). Jälkimmäisistä on poistettu aineen vaikuttamaton osa, jolloin elimistöä ei rasiteta turhalla lääkekuormalla. Muita yleisiä antihistamiineja ovat feksofenadiini (Telfast), ebastiini (Kestox) ja akrivastiini (Benadryl). Antihistamiinien vaikutus kestää koko vuorokauden, joten niitä otetaan yleisesti vai kerran päivässä. Poikkeus on akrivastiini, jolla on lyhyempi, 8-12 tuntia kestävä vaikutusaika.

Tilapäiseen käyttöön voi hakea apteekista itsehoitopakkauksen. Jos oireet ovat voimakkaat ja kestävät useita viikkoja tai pidempään, voi olla paras tutkia tilanne tarkemmin ja saada lääkäriltä resepti allergialääkkeeseen.

Jos tablettiannos ei riitä tai tarvitaan tavallista tehokkaampi vaikutus, antihistamiinien kanssa voi käyttää esimerkiksi kortisoninenäsuihketta tai silmätippoja.

– Jos antihistamiineja on tarkoitus käyttää pitkäaikaisesti, siitä on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. Myös muut sairaudet ja muu lääkitys on otettava huomioon, professori Panula muistuttaa.

Antihistamiinien kehitys jatkuu. Nyt tutkijoita kiinnostaa, voisiko antihistamiineilla olla esimerkiksi tulehdusta hillitseviä vaikutuksia lisäämällä jonkin muun, esimerkiksi H4-reseptorin salpaavaa vaikutusta. Näin antihistamiinit voisivat olla myös nykyistä tehokkaampia.

Lähteet: Pertti Panulan haastattelu, Leena Tuomisto: Histamiini ja histamiiniantagonistit, Pirjo Paajanen: Siitepölyallergiat

Antihistamiinit allergiaoireiden hoidossa:

  • Antihistamiinit ovat tehokas apu silmä- ja nuhaoireisiin sekä nokkosihottumaan
  • Voi käyttää tilapäisesti tai säännöllisesti.
  • Käytön voi aloittaa jo muutama viikko ennen siitepölyaikaa.
  • Tablettihoitoa voi tehostaa silmätipoilla ja nenäsumuttimilla.
  • Teho on heikko kroonisissa allergisissa taudeissa.
  • Ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana.

Lue lisää:

Näin helpotat siitepölyallergian oireita

Uusimmat




Apoteekki-lehti

Apoteekki-lehden löydät myös Facebookista.


Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.


Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje