Miten suhtautua lisäaineisiin?

Teksti: Maria Markus, Kuva: iStockphoto

Lisäainekeskustelu käy kuumana. Silti makeisia, virvoitusjuomia ja muita lisäaineilla kyllästettyjä herkkuja kulutetaan yhä enemmän.

Yksi jos toinenkin hikoilee nykyisin kaupan hyllyjen välissä ja laskee tuoteselosteiden pienellä präntättyjä E-koodeja. Huono omatunto kolkuttaa, jos erehtyy helpottamaan arkiruokailua eineksillä.

Lisäaineiden pelätään aiheuttavan muun muassa allergioita, syöpää ja ylivilkkautta.

Mutta onko lisäaineahdistus lainkaan niin perusteltua, kuin mitä netin keskustelupalstoilta saadun tiedon perusteella voisi ymmärtää?

Kysyimme asiasta Taina Rautiolta, Elintarvikevalvontavirasto Eviran ylitarkastajalta.

Ei syytä pelkoon

”Lisäaineita ei ole syytä pelätä. Ne ovat ruokiin lisättyjä ainesosia, joiden käytölle on selkeä teknologinen tarve, kuten säilyvyyden parantaminen”, Taina Rautio vastaa.

”Lisäaineiden käytölle on laadittu tarkat pelisäännöt, joiden noudattamista kuntien elintarvikevalvojat valvovat. Lisäaineet eivät ole mitään ihmeellistä, vaan kemiaa, kuten ruoka muutenkin.”

Rautio korostaa sitä, että lisäaineet ovat täysin eri asia kuin ruokaan kertyneet vierasaineet, kuten raskasmetallit ja torjunta-ainejäämät.

Vierasaineet ovat elintarvikkeissa aina epätoivottavia, mutta lisäaineita käytetään tarkoituksella.

Tarkat turvakertoimet

Teollisesti valmistettujen ruokien, makeisten ja limsojen käyttö on kasvanut hurjasti, ja voisi kuvitella, että myös lisäaineiden saannin määrä on kasvanut.

”Emme tiedä lisäaineiden saannin tarkkaa kokonaismäärää. Se ei tosin ole mielestäni tarpeenkaan, koska tiedolla ei juuri ole informaatioarvoa sen vuoksi, että lisäaineet ovat keskenään hyvin erilaisia”, Taina Rautio sanoo.

”Joitakin lisäaineita saa käyttää monissa eri tuotteissa, joidenkin käyttö on puolestaan rajattu harvoihin tuoteryhmiin ja niiden käyttömäärille on asetettu ylärajat.”

Liikasaannin riski liittyy lähinnä mehujen sisältämiin bentsoaatteihin (esimerkiksi E 200) sekä muun muassa nakkien ja makkaroiden nitraatteihin ja nitriitteihin. Erityisesti lasten kohdalla näiden lisäaineiden saanti saattaa ylittyä.

Myös harvinaisesta lisäaineallergiasta kärsivien on hyvä tutkia tuoteselosteet erityisen tarkkaan.

Laki määrää, että lisäaineet täytyy ilmoittaa pakkauksen ainesosaluettelossa, ja useimmiten lakia myös noudatetaan.

Vaatimuksiin vastataan

Aika ajoin keskusteluun nousevat tietyt lisäaineryhmät. Aikanaan kohistiin paljon keinotekoisista väriaineista, atsoväreistä, joita on esimerkiksi karkeissa paljon. Niiden uskotaan voivan aiheuttaa lapsille yliherkkyysoireita.

Atsovärien käytöstä luovuttiinkin Suomessa 1980-luvun alussa, mutta EU-jäsenyyden myötä ne tulivat jälleen sallituiksi. Nyt viranomaiset ovat ottaneet kaikki EU:n alueella hyväksytyt värit uudelleenarviointiin.

Tämän hetken kuuma puheenaihe on natriumglutamaatti, joka vahvistaa ruoan aromeja erityisesti lihatuotteissa. Monet kokevat saavansa natriumglutamaatista oireita.

Elintarviketeollisuus on vastannut kuluttajien kritiikkiin korvaamalla aineen monissa tuoteryhmissä luontaisesti glutamaattia sisältävällä hiivauutteella. Näin tuoteselosteesta on saatu pois yksi pelätty E-koodi.

Kasviuutteet korvaavat lisäaineita

Uusin ilmiö lisäainemaailmassa onkin se, että lisäaineita pyritään korvaamaan erilaisilla kasviuutteilla. Näin luodaan kuvaa luonnonmukaisuudesta.

”Kasviuutteita käytetään erityisesti karkeissa väriaineina. Niiden käyttö on kuitenkin ongelmallista, sillä niiden turvallisuudesta ei ole tietoa, koska niiden koostumuskin on hämärän peitossa”, Taina Rautio kertoo.

Sen sijaan luomun suosion kasvu on lisäainenäkökulmastakin perusteltua. Luomutuotteissa lisäaineiden käytölle on paljon tarkemmat rajoitukset.

Perusruoka on lisäaineetonta

Jos lisäaineiden saantia haluaa rajoittaa, on parasta suosia peruselintarvikkeita, kuten perunoita, tuoreita kasviksia, maitoa, munia ja viljoja, sillä niiden valmistuksessa lisäaineita ei saa käyttää ollenkaan.

Vältettävien tuotteiden listalle kuuluvat erityisesti marinadit, lihajalosteet, valmiit mausteseokset, värikkäät karkit ja juomat sekä keitto- ja kastikejauheet. Myös kevyttuotteet voi unohtaa, kaloreidenkin uhalla.

”Niiden valmistuksessa alkuperäinen raaka-aine korvataan usein veden ja lisäaineiden sekoituksella”, Taina Rautio kertoo.

Hankalaa kuluttajan kannalta on se, että elintarviketuottajat ovat alkaneet kiertää E-koodeja kirjoittamalla lisäaineen nimen kokonaan tuoteselosteeseen tai jopa jättämällä lisäainemaininnan kokonaan pois. Näin koodilistan nopea vilkaisu ei takaa vielä mitään.

Lisäaineet ovat siis varmasti seuraamisen ja tiedostamisen arvoinen asia, ja tarkkana saa olla, jos lisäainealtistusta haluaa vähentää. Ahdistukseen ei kuitenkaan ole syytä, vaikka satunnaisesti paistaisikin nauravia nakkeja lasten iloksi.

Monipuolinen, pääosin peruselintarvikkeista valmistettu ja kotiruokaan perustuva ruokavalio pitää lisäainesaannin varmasti kohtuullisella tasolla.

Koodien takana

Lisäaineet tulee ilmoittaa elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä.
Lisäaineesta on ilmoitettava ryhmänimi (kuten hapettumisenestoaine) sekä lisäaineen nimi joko auki kirjoitettuna tai numerotunnuksella eli E-koodilla.
E-kirjain numeron edessä kertoo sen, että Euroopan unioni on arvioinut lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E-koodin järjestysnumero tai sen suuruus ei kerro aineen mahdollisesta haitallisuudesta.
E-koodeja on käytössä noin 350 kappaletta.

Yleisimpiä E-merkintöjä

E 621 = natriumglutamaatti, aromivahvenne
E 951 = aspartaami, makeutusaine
E 300 = askorbiinihappo, hapettumisenestoaine
E 330 = sitruunahappo, happamuudensäätöaine
E 123 = amarantti, elintarvikeväri
E 210 = bentsoehappo, säilöntäaine
E 249 = kaliumnitriitti, säilöntäaine
E 250 = natriumnitriitti, säilöntäaine

Evira on julkaissut E-koodiavaimen, joka löytyy osoitteesta www.evira.fi.

1.4.2010

Lisätietoa aiheesta muualla

Lisäaineyliherkkyys

Keinomakeutusaineet

Artikkelilistaukseen

TOP 5 -aihealueet

Apoteekki 2/12

Lue uusin lehti

Näitä juttuja suosittelimme

Uusimmat artikkelit

Luetuimmat artikkelit

Lisää terveystietoa

Duodecim
http://www.terveyskirjasto.fi/

Koivun siitepölyä on ilmassa runsaasti Etelä-Suomessa. Lue tiedote.
Puhuttaako borrelioosi? Soita palvelunumeroon.

Hätänumerot

Yleinen hätänumero	112
Myrkytyskeskus	(09) 471 977
Poliisi	112

Tärkeät yhteystiedot

Tarkasta tärkeimmät terveysalan yhteystiedot.

Lukijakilpailu

Mikä puhuttaa perheessäsi? Vastaa ja voita 10 leffalippua!

Osallistu testiryhmään!

Etsimme aknesta kärsiviä nuoria Apoteekki-lehden tuotetestiin.

Lue lisää

Ristikkovastaukset

Lähetä Apoteekki-lehden ristikkovastaukset tästä.

Apoteekki-lehden lukijakysely

Mitä mieltä olet Apoteekki-lehden numerosta 2/12? Vastaa lukijakyselyymme 31. toukokuuta mennessä. Arvomme kaikkien palautetta lähettäneiden kesken sadan euron lahjakortin Avainapteekkiin!

Sinustako avainasiakas?

Avainapteekit tarjoavat avaimet terveytesi ja hyvinvointisi parhaaksi elämän eri tilanteisiin ammattitaidolla ja aidolla sydämellä. Tutustu etuihin ja liity avainasiakkaaksi!

Liity avainasiakkaaksi

Lue lisää eduista

Lähin Avainapteekkisi

Tilaa uutiskirje